-verkkolehtiTiivistelmä 8.11.2011/TH
WSOY oli tehnyt yksityishenkilö H:n kanssa vuonna 1999 käännössopimuksen, jolla se oli saanut yksinoikeuden monistaa ja julkaista kirjan muodossa H:n tekemän suomenkielisen käännöksen Danielle Steelin teoksesta Mirror Image.
WSOY teki vuonna 2001 itsensä ja kolmen muun suomalaisen kustannusyhtiön kanssa perustaman Taskukirja Loisto Oy:n (myöhemmin Loisto) kanssa yksinmyyntisopimukseksi otsikoidun sopimuksen, jolla WSOY luovutti Loistolle yksinoikeuden valmistuttaa ja markkinoida taskukirjana edellä mainittua teosta. Teos julkaistiin myöhemmin Loiston tavaramerkillä ja ISBN-tunnuksella varustettuna taskukirjana, jossa oli ilmoitus WSOY:sta kustantajana.
Tekijänoikeuslain 28 §:n mukaan tekijänoikeuden luovutuksensaaja ei saa luovuttaa oikeutta toiselle ilman että asiasta on erikseen sovittu. Asiassa oli kysymys siitä, oliko WSOY:n ja Loiston välisellä sopimuksella edelleen luovutettu tekijänoikeuksia ilman H:n lupaa.
Asia tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa yksityishenkilö H:n eduksi. Asia eteni Korkeimpaan oikeuteen, jossa yhtiöt väittivät, että sopimuksella oli luovutettu Loistolle ainoastaan taskukirjapainoksen tekninen valmistuttaminen ja markkinointi. KKO arvioi sopimuskokonaisuuden kuitenkin tarkoittaneen tekijänoikeudellisesti merkityksellisten oikeuksien luovuttamista tekijänoikeuslain 28 §:n vastaisesti.
KKO katsoi Loiston hyödyntäneen oikeudettomasti saamiaan tekijänoikeuksia lain 57 §:n mukaisesti, ja Loisto tuomittiin maksamaan H:lle hyvitystä. WSOY ei sitä vastoin menetellyt tavalla, josta seuraisi 57 §:n mukainen hyvitysvastuu, sillä pelkkä 28 §:n edelleenluovutuskiellon rikkominen ei tarkoita teoksen käyttämistä tavalla, josta aktualisoituisi hyvitysvastuu. KKO totesi kuitenkin WSOY:n rikkoneen H:n kanssa tekemäänsä käännössopimusta.
Hyvityksen määrän lähtökohdaksi KKO otti oikeuskäytännössä vakiintuneen vastikkeen, jolla teoksen käyttäjä olisi voinut hankkia oikeudenhaltijalta luvan teoksen käyttöön. KKO katsoi, että yhtiöt ovat järjestelyillään aikaansaaneet taskukirjojen lisäkysyntää, jota H ei voinut ennakoida käännössopimusta tehtäessä. KKO harkitsi kohtuullisen hyvityksen määräksi tapauksessa 1 000 euroa, mikä vastaa noin kahdeksasosaa H:n alkuperäisestä käännöspalkkiosta. KKO määräsi lisäksi WSOY:n maksamaan H:lle korvausta sopimusrikkomuksesta 1 000 euroa. Muilta osin KKO pysytti hovioikeuden tuomion.