-verkkolehti(Tiivistelmä 20.07.15/NA)
Krka d.d. Novo mesto ja KRKA Sverige AB (Krka-yhtiöt) olivat käyttäneet valmistamissaan tuotteissa lääkeaine montelukastia. Yhtiöillä Merck & Co., Inc., Merck Frosst Canada Ltd., Merck Sharp & Dohme B.V. sekä MSD Finland Oy (Merck-yhtiöt) oli patentti kyseisen lääkeaineen eräälle valmistusmenetelmälle (analogiamenetelmäpatentti, peruspatentin nro FI 104897). HO:ssa asiassa oli ollut kyse siitä, olivatko Krka-yhtiöt käyttäneet montelukastin valmistamisessa kyseistä menetelmää. HO oli katsonut, että Krka-yhtiöt eivät olleet riittävästi osoittaneet, että olisivat käyttäneet valmistuksessa muuta menetelmää, kuin Merck-yhtiöiden patentoimaa menetelmää.
Krka-yhtiöiden näyttö ei ollut HO:ssa ollut riittävä osittain siitä syystä, että HO ei ollut hyväksynyt erään todistajan lausuntoa sekä erästä kirjallista todistetta näytön osiksi. HO oli kieltäytynyt huomioimasta todistajan lausuntoa siitä syystä, että todistaja oli tehnyt yhteistyötä Krka-yhtiöiden kanssa. Kirjallista todistetta, erätietoraportteja montelukastin valmistuksesta, HO ei ollut hyväksynyt näytöksi siitä syystä, että Krka-yhtiöt olivat vedonneet niihin vasta HO:ssa. Oikeudenkäymiskaaren prekluusiosäännös kieltää uusiin todisteisiin vetoamisen muutoksenhakuvaiheessa silloin, kun niihin ei ole vedottu asiaa ensimmäistä kertaa tuomioistuimessa käsiteltäessä.
Koska Krka-yhtiöiden esittämä näyttö ei ollut ollut riittävä, HO oli velvoittanut Krka-yhtiöt suorittamaan Merck-yhtiöille korvausta patentoidun menetelmän hyväksikäyttämisestä.
Krka-yhtiöt valittivat HO:n ratkaisusta KKO:een ja vaativat todistajan lausunnon sekä kirjallisen todisteen katsomista osaksi näyttöä. Krka-yhtiöt esittivät perusteet sille, miksi ne eivät olleet vedonneet kirjalliseen todisteeseen asian käräjäoikeuskäsittelyssä. Tämä oli johtunut etenkin siitä, että niillä ei vielä tuolloin ollut ollut kyseistä kirjallista todistetta hallinnassaan, koska todiste sisälsi Krka-yhtiöille montelukastia valmistaneen yhtiön liikesalaisuuksia. Lisäksi Krka-yhtiöt olivat arvioineet kirjallisen todisteen tarpeelliseksi vasta asiaa HO:ssa käsiteltäessä.
KKO katsoi, että Krka-yhtiöillä oli ollut perusteltu syy vedota kirjalliseen todisteeseen vasta HO:ssa ja, että HO:n olisi tullut ottaa myös todistajan lausunto huomioon osana näyttöä. Koska asiassa huomioonotettava aineisto KKO:n ratkaisun perusteella muuttui olennaisesti, KKO kumosi HO:n tuomion ja palautti asian uudelleen HO:n käsiteltäväksi.