-verkkolehti(Tiivistelmä 20.07.15/NA)
Actavis Group PTC ehf sekä Actavis Oy (Actavis-yhtiöt) olivat käyttäneet valmistamissaan tuotteissa lääkeaine valsartaania. Yhtiöillä Novartis AG ja Novartis Finland Oy (Novartis-yhtiöt) oli patentti kyseisen lääkeaineen eräälle valmistusmenetelmälle (analogiamenetelmäpatentti nro FI 107921). HO:ssa oli ollut kyse siitä, olivatko Actavis-yhtiöt käyttäneet valsartaanin valmistamisessa kyseistä menetelmää. HO oli katsonut, että Actavis-yhtiöt eivät olleet riittävästi osoittaneet, että olisivat käyttäneet valmistuksessa muuta menetelmää, kuin Novartis-yhtiöiden patentoimaa menetelmää.
Actavis-yhtiöiden näyttö ei ollut HO:ssa ollut riittävä osittain siitä syystä, että HO ei ollut hyväksynyt erään todistajan lausuntoa sekä erästä kirjallista todistetta näytön osiksi. HO oli kieltäytynyt huomioimasta todistajan lausuntoa siitä syystä, että todistaja oli tehnyt yhteistyötä Actavis-yhtiöiden kanssa. Kirjallista todistetta, erätietoraportteja valsartaanin valmistuksesta, HO ei ollut hyväksynyt näytöksi siitä syystä, että Actavis-yhtiöt olivat vedonneet niihin vasta HO:ssa. Oikeudenkäymiskaaren prekluusiosäännös kieltää uusiin todisteisiin vetoamisen muutoksenhakuvaiheessa silloin, kun niihin ei ole vedottu asiaa ensimmäistä kertaa tuomioistuimessa käsiteltäessä.
Koska Actavis-yhtiöiden esittämä näyttö ei ollut ollut riittävä, HO oli velvoittanut Actavis-yhtiöt suorittamaan Novartis-yhtiöille korvausta patentoidun menetelmän hyväksikäyttämisestä.
Actavis-yhtiöt valittivat HO:n ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen ja vaativat todistajan lausunnon sekä kirjallisen todisteen katsomista osaksi näyttöä. Actavis-yhtiöt esittivät perusteet sille, miksi ne eivät olleet vedonneet kirjalliseen todisteeseen asian käräjäoikeuskäsittelyssä. Tämä oli johtunut etenkin siitä, että niillä ei vielä tuolloin ollut ollut kyseistä kirjallista todistetta hallinnassaan, koska todiste sisälsi Actavis-yhtiöille valsartaania valmistaneen yhtiön liikesalaisuuksia. Lisäksi Actavis-yhtiöt olivat arvioineet kirjallisen todisteen tarpeelliseksi vasta asiaa HO:ssa käsiteltäessä.
KKO katsoi, että Actavis-yhtiöillä oli ollut perusteltu syy vedota kirjalliseen todisteeseen vasta HO:ssa ja, että HO:n olisi tullut ottaa myös todistajan lausunto huomioon osana näyttöä. Koska asiassa huomioonotettava aineisto KKO:n ratkaisun perusteella muuttui olennaisesti, KKO kumosi HO:n tuomion ja palautti asian uudelleen HO:n käsiteltäväksi.