Asiassa oli KKO:ssa arvioitavana se, oliko M:n esittämä patentin nro FI 96025 loukkaamiseen perustuva uusi kanne tullut tutkia vai estikö hovioikeuden 30.12.2010 patentin loukkausta koskeva lainvoimainen tuomio uuden kanteen tutkimisen.
M:n kanteessa oli kysymys patenttilain 58 §:n mukaisesta korvauksesta R:ltä patentilla ja lisäsuojatodistuksella suojatun lääkkeitä koskevan keksinnön hyväksikäyttämisestä. Hovioikeus oli antamallaan lainvoimaiseksi jääneellä tuomiolla hyväksynyt vaatimuksen ja velvoittanut R:n suorittamaan kyseisen korvauksen, joka koski joulukuun 2007 ja helmikuun 2009 välistä aikaa. Myöhemmin vuonna 2012 M vaati uudella kanteella, että R velvoitetaan suorittamaan M:lle kohtuullinen korvaus keksinnön hyväksikäyttämisestä ajalla 1.3.2009 – 1.3.2010.
M vetosi kanteen tutkimiseksi siihen, että kanteet kohdistuivat eri ajanjaksoon ja että ensimmäinen kanne koski vain Losatrix-tuotteita, eikä Losatrix Comp -tuotteita, joista uudessa kanteessa oli kysymys.
KKO totesi aluksi, että oikeusvoimasta eli tuomion sitovasta vaikutuksesta ei ole säädetty laissa ja että oikeusvoiman negatiivisesta vaikutuksesta oli kysymys, kun lainvoimaisesti ratkaistua, samaa asiaa koskevaa uutta kannetta ei voida tutkia. Se, oliko kyse samasta asiasta, ratkaistiin oikeuskäytännössä.
Kyseisen asian osalta KKO katsoi muun ohella, että vastaajan oikeusturva, lainkäytön tehokkuus ja yleinen oikeusvarmuus edellyttivät, ettei pääosin samoihin seikkoihin ja samaan todisteluun perustuvia vaatimuksia käsitellä ilman pätevää syytä peräkkäisissä oikeudenkäynneissä. Tämän vuoksi ei voitu pitää hyväksyttävänä, että patentinhaltija vaati eri oikeudenkäynneissä käyttökorvausta laskettuna eri ajanjaksoilta, vaikka kyseiset vaatimukset olisi voitu esittää samassa oikeudenkäynnissä. Kyseiset vaatimukset olisi voitu esittää jo aiemmin, sillä ne perustuivat samoihin seikkoihin kuin ensimmäinen kanne ja M:n uudessa kanteessa oli kyse samasta asiasta kuin ensimmäisessä oikeudenkäynnissä. KKO katsoi myös, että vastaaja oli perustellusti voinut lähteä siitä, että aiempi korvausvaatimus koskisi myös Losatrix Comp -tuotteita, joten kyseessä ei ollut eri tuote kuin ensiprosessissa.
KKO katsoi, että asiassa ei ollut ilmennyt, että M:llä olisi ollut perusteltu syy olla esittämättä jo ensimmäisessä oikeudenkäynnissä käsillä olevassa asiassa esittämäänsä korvausvaatimusta. Näin ollen hovioikeuden tuomio esti kanteen tutkimisen. Asiasta äänestettiin.
(AL)