MAO:11/21

Instanssin nimiMAO
Diaarinumero2020/145
Ratkaisun päivämäärä11.1.2021
Tuomion numero11
Laki, lainkohtaTavaramerkkilaki (7/1964) 6 §, 14 §, 57 §
Tavaramerkin nimiPierre Cardin (kuvio)
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)Pierre Cardin
Osapuolet, vastaaja(t)Patentti- ja rekisterihallitus

Asiassa oli kyse siitä, aiheuttiko kansainvälinen rekisteröinti numero 1460174 Pierre Cardin (kuvio) sekaannusvaaran aikaisemman hakemuksen perusteella rekisteröityyn EU-tavaramerkkiin numero 12529764 paris cardin (kuvio) osin luokkien 18 ja 24 sekä kokonaisuudessaan luokan 25 tavaroiden osalta. Tapauksessa Pierre Cardin oli vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen siltä osin kuin kansainvälistä rekisteröintiä Pierre Cardin (kuvio) ei ollut hyväksytty Suomea koskevaksi ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle rekisteröinnin hyväksymiseksi.

PRH oli valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, että kansainvälinen rekisteröinti Pierre Cardin (kuvio) ja esteeksi asetettu aikaisempi EU-tavaramerkki paris cardin (kuvio) kattavat samoja ja samankaltaisia tavaroita luokissa 18 ja 25 sekä kansainvälisen rekisteröinnin luokassa 24. MAO:ssa ei ollut erimielisyyttä siitä, että rekisteröinnit kattoivat samoja tai samankaltaisia tavaroita siten kuin PRH:n päätöksessä oli todettu.

MAO totesi, että sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan otettava huomioon asianomaisen tavararyhmän tavanomaisesti valistunut sekä kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja. Lisäksi on huomioitava, että keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste voi vaihdella asianomaisen tavararyhmän mukaan. MAO katsoi, että nyt kysymyksessä olevien luokkien 18, 24 ja 25 tavaroiden voitiin katsoa olevan suunnattuja suurelle yleisölle. Siten kohdeyleisö muodostui kaikkien kysymyksessä olevien tavaroiden osalta suuresta yleisöstä, joka koostui tavanomaisen valistuneista sekä kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista keskivertokuluttajista.

MAO totesi, että sekaannusvaaraa koskevan kokonaisarvioinnin tavaramerkkien ulkoasun, lausuntatavan tai merkityssisällön samankaltaisuuden osalta perustuttava tavaramerkeistä syntyvään kokonaisvaikutelmaan, ja huomioon on otettava erityisesti tavaramerkkien erottamiskykyiset ja hallitsevat osat. MAO:n mukaan keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkin tavallisesti yhtenä kokonaisuutena eikä tarkastele sen eri yksityiskohtia. Unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sekä kuviollisista että sanallisista osatekijöistä koostuvissa merkeissä sanallista osatekijää ei ole aina katsottava hallitsevaksi. Sen sijaan, jos tavaramerkki koostuu sanaosista ja kuvio-osista, ensin mainittuja on lähtökohtaisesti pidettävä erottamiskykyisempinä kuin toisena mainittuja, koska keskivertokuluttaja viittaa tavaraan helpommin mainitsemalla tavaramerkin nimen kuin kuvailemalla sen kuvio-osaa.

MAO totesi, että aikaisempaa EU-tavaramerkkiä paris cardin (kuvio) oli pidettävä tavanomaisen erottamiskykyisenä kysymyksessä oleville tavaroille. Sekaannusvaaraa arvioitaessa merkkien ulkoasujen välisille eroille voitiin tässä asiassa antaa enemmän painoarvoa kuin lausuntatavan ja merkityssisällön samankaltaisuuksille, koska merkkien kattamat tavarat olivat muotiin ja sisustukseen liittyviä kulutushyödykkeitä. Tällöin tavaroiden ja tavaramerkkien visuaalisen ulkoasun voitiin katsoa ohjaavan suureen yleisöön kuuluvaa kuluttajaa hänen valitessaan kyseisiä tuotteita myymälästä.

MAO totesi, että kansainvälinen rekisteröinti Pierre Cardin (kuvio) ja aikaisempi EU-tavaramerkki paris cardin (kuvio) ovat ulkoasultaan hyvin erilaisia. MAO:n mukaan oli huomioitava, ettei kohderyhmä välttämättä ymmärtänyt kansainvälisen rekisteröinnin tyylitellyn kirjoitusasun vuoksi sen muodostuvan nimenomaan sanoista ”Pierre” ja ”Cardin”. MAO totesi, että kansainvälisestä rekisteröinnistä ilmeni kokonaisuudessaan henkilön nimi, mutta EU-tavaramerkistä kohderyhmä ei välttämättä ymmärtänyt, että sana ”cardin” merkitsee sukunimeä. MAO:n mukaan merkeissä esiintyvä yhteinen sanaelementti ”cardin” miellettiin merkityssisällöltään erilaiseksi ja siksi vertailtavien merkkien merkityssisältö kokonaisuutena arvioiden oli vain vähäisessä määrin samankaltainen. Merkeistä ei ollut havaittavissa lainkaan samanlaisia kuviollisia elementtejä ja ne olivat sekä yleisilmeeltään että väritykseltään erilaisia. MAO katsoi, että vertailtavina olevissa merkeissä olevasta samasta sanaelementistä ”cardin” huolimatta merkit olivat kokonaisuutena arvioiden erilaisia, eikä merkkien välille syntynyt sekaannusvaaraa, vaikka merkkien lausuntatapa oli jossain määrin samankaltainen ja merkkien merkityssisältö vähäisissä määrin samankaltainen.

MAO totesi, että kansainvälisen rekisteröinnin numero 1460174 Pierre Cardin (kuvio) ja aikaisemman EU-tavaramerkin numero 12529764 paris cardin (kuvio) välillä ei ollut tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua sekaannusvaaraa. Täten MAO kumosi PRH:n 20.2.2020 tekemän päätöksen siltä osin kuin kansainvälistä rekisteröintiä Pierre Cardin (kuvio) ei ollut hyväksytty koskemaan Suomea kysymyksessä olevien luokkien 18, 24 ja 25 tavaroiden osalta sekä palautti asian PRH:lle kansainvälisen rekisteröinnin hyväksymiseksi Suomessa.

(HM)

Ratkaisun lainvoimaisuusEi tiedossa
Asiasanatkansainvälinen tavaramerkkirekisteröinti, tavaramerkit, yhteisön tavaramerkki
Huomautukset

Ratkaisu on luettavissa täältä.