Meka Pro Oy (kantaja) vaati, että MaO kieltää Elwia Systems Oy:tä (vastaaja) 50.000 euron sakon uhalla jatkamasta tai uudistamasta menettelyä, jossa vastaaja käyttää tikashyllyjen markkinoinnissa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia ilmaisuja sekä vertailevassa markkinoinnissa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia, puolueellisia sekä vastaajaa ja sen tuotteita väheksyviä ja halventavia ilmaisuja.
Kantaja valmisti, markkinoi ja myi muun ohessa julkiseen rakentamiseen ja teollisuudelle tarkoitettuja kaapelitiejärjestelmiä. Vastaaja oli kantajan kilpailija, joka markkinoi ja myi ruotsalaisen MP Bolagenin valmistamia tikashyllyjä Suomessa.
Kantajan mukaan vastaaja oli markkinoidessaan tikashyllyjään väittänyt, että tikashyllyjen palonkestävyyden testaaminen tuli aina suorittaa hyllyjen valmistusmaan testauslaitoksessa ja antanut ymmärtää, että muualla kuin tikashyllyjen valmistusmaassa tehdyt tikashyllyjen palonkestävyyden testitulokset olisivat epäluotettavia tai epäselviä. Vastaaja oli lisäksi kantajan nimeltä mainiten väittänyt, että kantajan myymät tikashyllyt eivät täyttäneet asianmukaisia palonkestävyyttä mittaavia standardeja ja antanut ymmärtää, että kantajan tikashyllyjä koskevat palonkestävyyskokeet olisivat epäluotettavia tai epäselviä. Kantajan mukaan vastaajan markkinointi oli kohdistunut lukuisiin kantajan olemassa oleviin ja potentiaalisiin asiakkaisiin eri puolella Suomea. Vastaajan käyttämät ilmaisut olivat omiaan vaikuttamaan tikashyllyjen kysyntään ja tarjontaan sekä myös vahingoittamaan kantajan elinkeinotoimintaa.
Vastaaja vaati, että MaO hylkää hakemuksen. Vastaajalla ei ollut käytettävissä sellaista tietoa, että se olisi voinut väittää kantajan tuotteen paloturvallisuustestausta epäluotettavaksi tai riittämättömäksi. Vastaaja totesi, että kantajan vaatiman kiellon määrääminen oli tarpeetonta, koska vastaaja oli heti hakemuksen perustaksi esitetystä työntekijänsä lähettämästä sähköpostiviestistä tiedon saatuaan ohjeistanut työntekijöitään, että kilpailijoiden moittiminen oli kiellettyä. Lisäksi vastaaja oli ilmoittanut kantajan asiamiehelle sitoutuvansa siihen, ettei vastaavanlainen viestintä tule jatkumaan.
MaO totesi, että kantaja oli vedonnut kieltovaatimustensa tueksi vastaajan markkinoinnin sisällön osalta ennen muuta vastaajan edustajan 29.4.2013 suunnittelutoimisto Airix Talotekniikka Oy:n edustajalle markkinointitarkoituksessa lähettämään sähköpostiviestiin. Asianosaisten välillä ei ollut erimielisyyttä viestin lähettämisestä. Vastaaja oli todennut, että viestissä esitetyt väitteet eivät pitäneet paikkansa. Vastaaja ei myöskään ollut pitänyt viestiä asianmukaisena. Vastaaja oli siten myöntänyt, että sen tikashyllyjen markkinointi oli ollut kieltovaatimuksissa kuvatun kaltaista. Koska jo yhden toisen elinkeinotoimintaa koskevan sähköpostiviestin lähettäminen oli omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään, kantajan hakemuksessa tarkoitettu vastaajan menettely oli ollut SopMenL:n vastaista.
MaO katsoi, että asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, jotka puoltaisivat kiellon määräämättä jättämistä. Asiassa ei ollut myöskään erityisiä syitä olla asettamatta uhkasakkoa määrättävän kiellon tehosteeksi. Harkittaessa uhkasakon suuruutta oli ensisijaisesti otettava huomioon se, että sakon uhka olisi omiaan tehokkaasti ehkäisemään määrättävän kiellon rikkomisen. Tähän nähden uhkasakko oli asetettava vaaditun 50.000 euron määräisenä.
MaO kielsi vastaajaa jatkamasta tai uudistamasta markkinoinnissaan vastaavaa menettelyä.
(MO)