Andritz Inc. (kantaja) oli 31.5.1996 hakenut patenttia keksintöön nimeltä ”Hakkeen esikäsittely ennen keittoa”. PRH oli 15.1.2010 myöntänyt kantajalle patentin numerolla FI 120649. Metso Paper Sweden AB (vastaaja) oli tehnyt PRH:lle väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut, että patentti kumotaan kokonaisuudessaan. Väitekäsittelyn aikana kantaja oli 29.11.2011 toimittanut PRH:lle muutetut patenttivaatimukset, peruuttanut myönnettyyn patenttiin sisältyneet menetelmävaatimukset ja pyytänyt patentin pysyttämistä muutettujen patenttivaatimusten 1–3 mukaisena. PRH oli 22.3.2013 antamallaan päätöksellä kumonnut patentin numero FI 120649.
Kantaja vaati, että valituksenalainen PRH:n päätös kumotaan ja että patentti numero FI 120649 pidetään voimassa yhtiön väitekäsittelyn aikana PRH:lle toimittamien muutettujen patenttivaatimusten 1–3 mukaisena. Kantaja esitti, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen järjestelmän ja PRH:n päätöksessä mainitun viitejulkaisun D2a välillä on useita eroja, jotka eivät ole olleet alan ammattimiehelle ilmeisiä. Lisäksi PRH:n päätöksessä on viitattu neljään eri viitejulkaisun yhdistelmään, minkä voidaan päinvastoin katsoa osoittavan kysymyksessä olevan keksinnön keksinnöllisyyttä.
Vastaaja vaati, että valitus hylätään. Keksintö ei eroa PRH:n päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta D2a prosessin paineistuksen osalta. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä on ollut ilmeinen päätöksessä mainittujen viitejulkaisujen D2a, D8 ja D10 perusteella.
PRH mukaan valituksessa ei esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa päätöstä.
MAO totesi aluksi, että muutettujen patenttivaatimusten mukaisen keksinnön uutuutta tunnettuun tekniikan tasoon nähden ei ollut kyseenalaistettu. Asiassa oli näin ollen kyse siitä, erosiko keksintö olennaisesti tunnetun tekniikan mukaisista ratkaisuista. MAO totesi, että verrattaessa patenttia viitejulkaisun D2a kuvaamaan laitteistoon voidaan alan ammattimiehelle katsoa olevan selvää, että tarkasteltavana olevan laitteiston osat ovat esitetynkaltaisille lietteille, nesteille ja muille prosessivirroille soveltuvia.
MAO viittasi viitejulkaisuun D8 ja totesi, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen lämpötilamäärittelyn soveltaminen järjestelmässä ei ole erottanut järjestelmää ennen kysymyksessä olevan patenttihakemuksen tekemispäivän tunnetusta tekniikan tasosta. Toisena erottavana piirteenä tarkasteltavasta käytetystä siirtoelimestä MAO totesi, että alan ammattimiehelle on alan yleisen tietämyksen perusteella katsottava olleen ilmeistä valita siirtoon sopivat siirtoelimet ja näiden sijainti selluloosakuitumateriaalin käsittelyn optimoinnissa ilman erityistä keksinnöllisyyttä.
Valittaja on MAO:ssa vedonnut siihen, että patentissa esitetyt kokeelliset tulokset osoittavat korkealaatuisen massan tuottamista. MAO katsoi asiassa jääneen kuitenkin osoittamatta, että sanotun olisivat aikaansaaneet juuri kysymyksessä olevan patentin erot viitejulkaisusta D2a tunnettuun järjestelyyn nähden.
MAO katsoi, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely ei eroa olennaisesti PRH:n päätöksessä mainittujen viitejulkaisujen D2a ja D8 yhdistelmän perusteella ennen kysymyksessä olevan patenttihakemuksen tekemispäivää tunnetusta tekniikasta. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole patentoitavissa, joten asiassa ei ole tarpeen lausua epäitsenäisten patenttivaatimusten patentoitavuudesta.
MAO hylkäsi valituksen.
(VS)