Asiassa oli kyse siitä, oliko kysymyksessä olevien patenttivaatimusten mukaisen keksinnön katsottava eronneen olennaisesti tunnetun tekniikan tason mukaisista ratkaisuista. Sepracor, Inc. (valittaja) vaati, että PRH:n päätös kumotaan ja että hakemus patentin myöntämiseksi hyväksytään.
Valittajan mukaan deskarboetoksiloratadiinin (DCL) ei-sedatoiva antihistamiinivaikutus ei ollut tunnettu patenttihakemuksen tekemispäivänä. Hakemuksen tekemispäivänä tunnettu tekniikka ja alalla vallinneet uskomukset eivät olleet ohjanneet alan ammattimiestä käyttämään DCL:ää lääkkeen valmistuksessa vaan päinvastoin olivat tukeneet olettamusta DCL:n haitallisista vaikutuksista. Valittajan mukaan keksinnön patenttivaatimukset olivat määritelleet keksinnön täsmällisesti, jolloin vaatimusten kuvaama suoritusmuoto oli ollut uusi ja keksinnöllinen.
PRH:n mukaan päätöksessä mainitussa viitejulkaisussa D1 oli selvästi osoitettu, että deskarboetoksiloratadiini oli ollut käyttökelpoinen ei-sedatoivana antihistamiinina allergisten reaktioiden hoidossa. Kahden lääkeaineen yhteiskäyttö oli alan ammattimiehelle ilmeistä, eikä sen voitu katsoa eroavan olennaisesti tunnetusta tekniikasta, ellei sen avulla osoitettu saatavan aikaan yllättävää tehoa.
MAO totesi, että patenttihakemuksen selityksessä ei ollut esitetty, että DCL:n käyttöön nimenomaan allergisen nuhan tai nokkosihottuman hoidossa liittyisi tunnettuun tekniikkaan nähden jotain yllättävää tehoa tai vaikutusta. MAO:n mukaan alan ammattimiehelle oli ollut ennen patenttihakemuksen tekemispäivää ilmeistä käyttää DCL:ää myös allergisen nuhan ja nokkosihottuman hoidossa. MAO katsoi, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei eronnut olennaisesti siitä, mikä oli tullut tunnetuksi ennen kysymyksessä olevan patenttihakemuksen tekemispäivää.
MAO totesi, että patenttihakemuksen selityksessä ei ollut esitetty mitään osoitusta DCL:n ja verentungosta vähentävän aineen yhteiskäytöllä mahdollisesti saavutettavasta yllättävästä teknisestä tehosta. Itsenäisen patenttivaatimuksen 7 mukainen keksintö ei eronnut olennaisesti siitä, mikä oli tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.
MAO katsoi, että kumpikaan itsenäisten patenttivaatimusten mukaisista keksinnöistä ei ollut patentoitavissa.
MAO hylkäsi valituksen.
(MO)