Asiassa oli kyse metsästysalan tarvikkeiden camo-kuvioita koskeneesta tavaramerkki- ja mallioikeusriidasta. Erä- ja metsästysvaatealan elinkeinoharjoittaja Erätukku Oy (Erätukku) vaati, että markkinaoikeus (MAO):
- vahvistaa erä- ja metsästysalan elinkeinoharjoittaja Kartanokuva Oy:n (Kartanokuva) loukanneen sen kansalliseen tavaramerkkiin numero 242002 ja yhteisön tavaramerkkiin numero 943491 sekä metsästysvaatteissaan käytätetyn talvimaastoaiheisen kuvion (lumicamo-kuvio) vakiintunutta tavaramerkkioikeutta käyttäessään elinkeinotoiminnassaan näitä vastaavaa kuosia,
- vahvistaa Kartanokuvan loukanneen Erätukun mallioikeuksia rekisteröityyn yhteisömalliin numero 669163-0001 hyväksikäyttäessään tuotteidensa yhteydessä tätä vastaavaa kuosia ja toimineen elinkeinotoiminnassa sopimattomasti ja hyvän liiketavan vastaisesti markkinoidessaan ja myydessään näitä tuotteita,
- vahvistaa Kartanokuvan toimineen elinkeinotoiminnassa sopimattomasti ja hyvän liiketavan vastaisesti markkinoidessaan ja myydessään Erätukku Oy:n tavaramerkkien mukaisia tuotteita,
- kieltää Kartanokuvaa jatkamasta tai toistamasta Erätukun camokuvion mukaisen ulkoasun hyväksikäyttämistä elinkeinotoiminnassa ja kieltää markkinoimasta ja myymästä kyseisiä tuotteita 100 000 euron sakon uhalla,
- määrää Erätukun camokuviota vastaavalla kuosilla varustetut tuotteet ensisijaisesti hävitettäväksi Kartanokuva Oy:n kustannuksella tai toissijaisesti pantavaksi talteen rekisteröidyn yhteisömallin numero 669163-0001jäljellä olevaksi suoja-ajaksi,
- velvoittaa Kartanokuvan korvaamaan Erätukun oikeudenkäyntikulut. Erätukku valmistuttaa, myy ja markkinoi Suomessa talvimetsästykseen tarkoitettuja lumicamo-tuotteita. Erätukun lumicamo-tuotteiden maastokuvioinnin on suunnitellut suunnittelija XX. Niiden kuosissa on painettuna teksti ”JAHTI JAKT Design XX”.
Myös Kartanokuva valmistaa, myy ja markkinoi Suomessa talvimetsästykseen tarkoitettuja tuotteita, joiden kuosin on suunnitellut sama suunnittelija XX. Kartanokuvan tuotteisiin on painettu teksti ”NORDIC BRANCH © Neverfind Design XX. Erätukun mukaan Kartanokuvan tuotteiden maastokuviointi loukkaa Erätukun tavaramerkkejä ja malleja. Erätukun mukaan sen talvimetsästykseen tarkoitetuissa vaatteissa ja asusteissa käytetty lumicamo-kuosi on myös vakiintunut tavaramerkkinä laajan käytön ja tunnettuuden vuoksi. Kanteessa on lähdetty siitä, että Erätukun rekisteröityjen tavaramerkkien loukkaus perustuu mainittujen tavaramerkkien osana olevan lumicamo-kuvion käyttämiseen Kartanokuvan tuotteiden kuosina.
Kartanokuva vaati markkinaoikeutta hylkäämään Erätukun vaatimukset ja velvoittamamaan Erätukun korvaamaan kartanokuvan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut. Kartanokuvan mukaan sen käyttämä lumicamo-kuosi ja Erätukun tavaramerkit eivät ole tavaramerkkioikeudellisesti sekoitettavissa. Erätukun lumicamo-kuosi ei Kartanokuvan mukaan myöskään ole vakiintunut tavaramerkiksi. Kartanokuvan mukaan Erätukun tavaramerkeissä esiintyvissä kuvioissa esiintyvät tyypilliset lumicamo-kuvioiden elementit, eivätkä ne siten talvista metsää esittävän kuvionsa puolesta ole omaperäisiä. Kartanokuva viittasi sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (OHIM) rekisteröintikäytäntöön, jonka mukaan camo-kuviolla on yleisesti tekninen luonne ja se palvelee teknisluonteista käyttötarkoitusta, eikä ole siten erottamiskykyinen tavaramerkki. Ainoana erottamiskykyinen osana Kartanokuva piti merkeissä esiintyvää ”JAHTI JAKT”- kuviota.
MAO piti selvänä, että Kartanokuvan tuotteissa on kysymys samoista tai samankaltaisista tuotteista kuin ne, joiden osalta Erätukku on rekisteröinyt tavaramerkkinsä ja jotka sen väittämä vakiintunut tavaramerkkioikeus käsittää. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella MAO katsoi, että Erätukun lumicamo-tuotteiden markkinaosuus oli Suomessa erittäin suuri ja että Erätukun tapaan tuotteet ovat metsästäjien keskuudessa hyvin tunnettuja. MAO kuitenkin totesi, että talvinen maisema ei esiinny Erätukun tuotteissa läheskään aina juuri siinä muodossa kuin se on esitetty sen rekisteröidyssä tavaramerkissä. Tuotteilta ja yksittäisiltä samaa tuotettakin koskevilta tuotekappaleilta puuttuu siten sellainen yhdenmukaisuus, että lumicamo-kuviot olisivat tuotteissa esillä tavaramerkinomaisesti eli tuotteen kaupalliseen alkuperään viittaavalla tavalla. Tällä perusteela MAO katsoi, ettei Erätukulla ole lumicamo-kuvioon väittämäänsä vakiintunutta tavaramerkkioikeutta.
MAO yhtyi osapuolten näkemykseen siitä että riidanalaisten tuotteiden keskivertokuluttaja on lähtökohtaisesti metsästystä ja erityisesti talvimetsästystä harrastava henkilö. MAO:n mukaan huomioiden talvimetsästyksen harrastuksen luonne aikaa, rahaa ja taitoa vaativana harrastuksena, tulee kohdeyleisöön kuuluvaa henkilöä pitää tarkkaavaisempana kuin kuluttajaa yleisesti. Tämä tarkoittaisi kyseisen henkilön kiinnittävän huomiota merkkien yhtäläisyyksiin, muuta myös merkkien yksityiskohtiin ja varsin pieniinkin eroihin niiden välillä. MAO totesi vertailtavien kohteiden ulkoasun olevan samankaltaisia siinä, että molemmissa on ristissä olevia tummia oksia vaaleaa taustaa vasten ja että ne luovat mielikuvan talvisesta metsästä tai risukosta. MAO näki tuotteiden välillä kuitenkin myös merkittäviä eroja liittyen väritykseen, yksityiskohtaisuuteen, ja ulotteisuuteen siten, että Kartanokuvan camo-kuvio oli huomattavasti abstraktimpi ja yksiulotteisempi kuin Erätukun vastaava kuvio. Tämän johdosta MAO katsoi, että Kartanokuvan tuotteiden ulkoasu ei ole kohdeyleisölle syntyvältä kokonaisvaikutelmaltaan niin samankaltainen suhteessa Erätukun rekisteröityjen tavaramerkkien lumicamo-kuvioon, että Kartanokuvan tuotteiden ulkoasu aiheuttaisi sekaannusvaaran Erätukun lumicamo-kuvioon tai Erätukun rekisteröityihin tavaramerkkeihin muutoinkaan. Näin ollen Kartanokuva ei ollut loukannut Erätukun väittämin tavoin sen kansallisia rekisteröityjä tavaramerkkioikeuksia.
Yhteisömalliasetuksen mukaan yhteisömallin antaman suojan piiriin kuuluvat kaikki mallit, joista asiantunteva käyttäjä ei saa erilaista yleisvaikutelmaa. Suojan laajuutta arvioitaessa on otettava huomioon mallin luoneella ollut vapaus sen kehittelyssä. MAO:n tuli ratkaista, saako käyttäjä Kartanonkuvan tuotteiden kuosista erilaisen vai samanlaisen yleisvaikutelman kuin Erätukun mallista. MAO piti säännöksen mukaisena asiantuntevana käyttäjänä talvimetsästystä aktiivisesti harrastavaa henkilöä. MaO viittasi mallin luojan vapautta koskien EUT:n ratkaisukäytäntöön, jonka mukaan mitä enemmän mallin luojan vapautta riidanalaisen mallin kehittelyssä rajoitettu, sitä helpommin kyseessä olevien mallien vähäiset erot voivat riittää siihen, että asiantunteva käyttäjä saa erilaisen yleisvaikutelman. MAO päätteli selvityksen perusteella tyypillisiin suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvan talvimetsästysasun kuosin suunnittelijan vapauden olevan kuosiin tulevien elementtien ja värien suhteen kohtuullisen rajoitettu. MAO ei katsonut todetuissa Erätukun mallin ja Kartanokuvan kuosin ja tuotteiden ulkoasun eroavaisuuksissa olevan kysymys vain merkityksettömistä eroista toisarvoisissa yksityiskohdissa, vaan eroavaisuuksista, jotka ovat selvästi seurausta Kartanokuvan kuosin suunnittelijan luovasta työstä. MAO totesi asiantuntevan käyttäjän, tarkkaavaisuuden aste huomioon ottaen, kiinnittävän huomiota eroavaisuuksiin vertailun kohteiden yksityiskohtien välillä. MAO katsoi tässä tapauksessa kohteiden välillä olevan niin paljon eroja yksityiskohdissa, että asiantunteva käyttäjä saa niistä myös erilaisen yleisvaikutelman. Tällä perusteella MAO katsoi, ettei Kartanokuva ole loukannut Erätukun väittämin tavoin sen rekisteröityä yhteisömallia.
Erätukku väitti Kartanokuvan toimineen sopimattomasti ja hyvän liiketavan vastaisesti ryhtyessään valmistamaan Erätukun lumicamo-tuotteita jäljitteleviä talvimetsästysasuja saman suunnittelijan toteuttaman kuosin avulla. Erätukun mukaan sen lumicamo-tuotteet ovat saavuttaneet nykyisen menestyksensä kuosin ja sen merkittävän markkinoinnin ansiosta, ja Kartanokuva on käyttänyt ja käyttää edelleen oikeudettomasti hyväksi Erätukun tunnettujen ja omaperäisten lumicamo-tuotteiden mainetta ja tunnettuutta. Edelleen Erätukku väitti Kartanokuvan syyllistyneen orjalliseen jäljittelyyn kopioimalla Erätukun lumicamo-tuoteryhmän ja -tuotevalikoiman sekä yksittäisten vaatteiden muotoilun, leikkauksen, taskujen sijoittelun ja muut yksityiskohdat. Kartanokuva kiisti Erätukun väitteet lausumalla, etteivät Erätukun tuotteet ole tunnettuja nimenomaisesti niissä käytetyn lumicamo-kuvion vuoksi ja että Kartanokuvan tuotteet eivät jäljittele Erätukun tuotteita eivätkä aiheuta sekaannuksen vaaraa kaupallisesta alkuperästä. Toiseksi Kartanokuva kiisti käyttäneensä hyväkseen Erätukun tuotteiden mahdollista mainetta ja tunnettuutta.
MAO piti riidanalaisten kuvioiden eroja siinä määrin selvinä, että talvimetsästystä harrastavat henkilöt kiinnittävät niihin huomiota. Sikäli kuin Erätukku perusti vaatimuksensa yhtäläisyyksiin tuotteiden muotoilussa, leikkauksessa, taskujen sijoittelussa ja muissa yksityiskohdissa, MAO totesi samoin kuin kuosien osalta tuotteissa olevien yksityiskohtien olevan varsin pitkälle toiminnallisten tarkoitusperien määräämiä. Kartanokuvan tuotteissa tiettyjen yksityiskohtien MAO totesi kaikenlisäksi olevan toteutettu selvästi toisin kuin Erätukun tuotteissa. Ottaen huomioon sen, että Erätukun ja Kartanokuvan tuotteiden jakelukanavat ovat erilaiset, MAO katsoi, etteivät talvimetsästysvaatteita ja -asusteita ostavat tai käyttävät tahot saata erehtyä sekoittamaan Erätukun ja Kartanokuvan lumicamo-tuotteita toisiinsa.
MAO:n näkemyksen mukaan Kartanokuva on luonut Erätukun tuotteista erottuvat kilpailevat tuotteet ja markkinoinut niitä omilla kaupallisilla tunnuksillaan, eikä ole siten luonut mielikuvaa Erätukkuun tai sen tuotteisiin. MAO katsoi, ettei Kartanokuvan menettely ole ollut Erätukun väittämin tavoin myöskään toisen maineen ja tunnettuuden oikeudettoman hyväksikäyttämisen perusteella sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaista ja hylkäsi Erätukun sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin perustuvat vaatimukset.
Vastakanteessaan Kartanokuva vaati MAO:tta vahvistamaan Erätukun menetelleen hyvän liitetavan ja sopimattomasta menettelystä liiketoiminnassa annetun lain vastaisesti vaatiessaan Kartanokuvan jälleenmyyjiltä Kartanokuvan liikesalaisuuksien alaisia myyntitietoja sekä antaessaan heille asiasta varoituskirjeillään virheellisen käsityksen. Kartanokuvan vaatimusten perusteella asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko Erätukku menetellyt hyvän liiketavan ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti ottaessaan varoituskirjeillä suoraan yhteyttä Kartanokuvan jälleenmyyjiin selvittämättä asiaa ensin Kartanokuvan kanssa ja antamalla asiasta virheellisen käsityksen Kartanokuvan jälleenmyyjille. Toiseksi asiassa on kysymys siitä, onko Erätukku menetellyt hyvän liiketavan ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti ottamalla mainituilla kirjeillä yhteyttä Kartanokuvan jälleenmyyjiin ja väittämällä selvittävänsä asiaa Kartanokuvan kanssa sekä vaatimalla jälleenmyyjiltä tietoja, jotka ovat Kartanokuvan liikesalaisuuksia eli sitä, millä hinnalla ja kuinka paljon jälleenmyyjä on ostanut ja jälleenmyynyt Kartanokuvan lumicamo-tuotteita. MAO:n mukaan Erätukun Kartanokuvan jälleenmyyjille esittämä pyyntö, jonka tehosteeksi ei ollut asetettu uhkaa mahdollisista jatkoseuraamuksista, ei ole ollut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukainen oikeudeton yritys Kartanokuvan liikesalaisuuden hankkimiseksi.
Kokoavasti markkinaoikeus katsoi, ettei kirjeiden lähettämistä jälleenmyyjille sellaisenaan voida pitää sopimattomana. Myöskään näiden kirjeiden sisältö tai sävy taikka niissä esitetty asiakirjan esittämispyyntö ei ole ollut sopimatonta. MAO hylkäsi Kartanokuvan vaatimukset, ja velvoitti Kartanokuvan korvaamaan asiassa Erätukulle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
(MK)