-verkkolehtiVacon Oyj (kantaja) oli 27.9.2006 hakenut patenttia keksintöön nimeltä ”Sähkömoottorin suojausjärjestely”. PRH oli 30.10.2009 myöntänyt kantajalle patentin numerolla FI 120447. ABB Oy ja Danfoss A/S (vastaajat) olivat tehneet PRH:lle väitteen patenttia vastaan ja vaatineet, että patentti kumotaan kokonaisuudessaan. PRH oli 2.12.2011 antamallaan päätöksellä kumonnut patentin.
Kantaja vaati, että PRH:n 2.12.2011 tekemä päätös kumotaan ja, että kantajalle myönnetty patentti pidetään voimassa yhtiön esittämien muutettujen patenttivaatimusten mukaisena. Kantajan mukaan keksinnölle oli olennaista, että taajuusmuuttajaan oli integroitu tulopiiri, johon moottorin termistori voitiin liittää suoraan ilman ulkoista termistorirelettä tai vastaavaa. Lisäksi termistoritulo yhdistyi keksinnössä taajuusmuuttajan sisällä OR-funktion kautta safe stop -piiriin, joka varmisti ylikuumentuneen moottorin turvallisen pysäyttämisen. Kantajan mukaan alan ammattimies ei päätyisi kysymyksessä olevan patentin mukaiseen ratkaisuun PRH:n päätöksessä mainittujen viitejulkaisujen [D1b, D2, D3, D6 ja D9-D13] perusteella. Keksintö oli uusi ja erosi olennaisesti tunnetusta tekniikasta.
ABB Oy vaati, että valitus hylätään. Kantajan mainitsemasta ylilämpötilan havaitsemislogiikasta ei ollut mainittu mitään patentin selityksessä, ja patentin piirustuksissa kyseinen logiikka oli ainoastaan esitetty laatikkona taajuusmuuttajan sisäpuolella. Viitejulkaisussa D2 ylilämpövalvontalogiikka oli vastaavalla tavalla sijoitettu laitteen sisään. Kantaja oli väittänyt, että viitejulkaisun D2 perusteella ei ole mahdollista tietää, onko safe stop –piirin alkuperäinen turvafunktio enää käytössä, kun ylilämpövalvontalogiikka on otettu käyttöön, mutta ABB Oy:n mukaan oli selvää, että piiriä käytetään myös alkuperäisessä tarkoituksessaan. Danfoss A/S esitti vastauksessaan, että myös kantajan muutettujen patenttivaatimusten sisältämät määritteet olivat niin epäselviä, että niiden voitiin tulkita korreloivan Danfoss A/S:n laitteen kanssa.
Patentin selityksen riittävyydestä MAO totesi, että keksintö oli esitetty niin selvästi, että alan ammattimies voisi sen perusteella käyttää keksintöä. Patenttivaatimusten täsmällisyydestä MAO totesi kuitenkin, että patenttivaatimuksessa 1 ei ollut mainittu yhtäkään yksittäistä standardia tai viranomaismääräystä, vaikka vaatimukseen sisältyi määrite ”viranomaismääräykset ja standardit täyttävä turvapiiri”. Patenttivaatimuksessa ei siten ollut ilmaistu patenttilain edellyttämällä tavalla täsmällisesti, mitä patentilla haluttiin suojata, ja vaatimuksen mukainen keksintö ei siten ollut patentoitavissa.
MAO lausui asiassa myös patenttivaatimusten uutuudesta ja keksinnöllisyydestä. Uutuuden osalta MAO totesi, ettei PRH:n päätöksessä mainituista viitejulkaisuista ilmennyt kaikkia itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitettyjä keksinnön ominaispiirteitä. Keksintö oli siten uusi siihen nähden, mikä oli tullut tunnetuksi asiassa viitattujen viitejulkaisujen perusteella. Keksinnöllisyydestä MAO katsoi, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 määrittelemää termistorivalvontajärjestelyä oli pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä, eikä se näin ollen olennaisesti eronnut siitä, mikä oli tunnettua viitejulkaisujen D1b ja D2 yhdistelmän tai viitejulkaisujen D1b ja D6 yhdistelmän perusteella.
MAO katsoi myös, että toissijaisten patenttivaatimuksen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ei ollut katsottava määrittelevän keksintöä patenttilain edellyttämällä tarkkuudella. Myöskään tämän vaatimuksen mukainen järjestely ei olennaisesti eronnut siitä, mikä oli tullut tunnetuksi ennen patentin hakemispäivää.
MAO katsoi, ettei patenttivaatimusten mukainen keksintö ollut patentoitavissa. MAO hylkäsi valituksen.
(HG)