Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) oli myöntänyt Valmet AB:lle (valittaja) patentin numerolla FI 123077 (”Syöttöjärjestelmä jatkuvatoimista keitintä varten varustettuna yhteenliitännällä”). Andritz Oy (väitteentekijä) oli tehnyt väitteen patentti vastaan ja vaatinut sen kumoamista. PRH oli kumonnut patentin väitteentekijän pyynnön mukaisesti. Valittaja valitti markkinaoikeuteen (MAO) vaatien PRH:n päätöksen kumoamista ja patentin pysyttämistä voimassa. Se piti ratkaisua uutena ja keksinnöllisenä viitejulkaisuihin nähden.
Väitteentekijä kiisti keksinnöllisyyden sillä perusteella, että ratkaisu olisi ollut viitejulkaisujen valossa alan ammattimiehelle ilmeinen. PRH yhtyi väitteentekijän näkemykseen todeten, että lähimpänä tunnettuna tekniikkana oli pidettävä julkaisua D1. Haetun patentin tarkoittama keksintö saatiin, kun täydennettiin ratkaisua D1 julkaisun D2 tiedoilla alan ammattimiehelle ilmeisellä tavalla. Valittaja esitti, että riidanalainen keksintö ratkaisi alalla vallinneen ongelman tilanteessa, jossa laitteen yksi pumppu ei toimi. Väitteentekijän mukaan kyseisen kaltainen ratkaisu oli jo pitkään tunnettu alalla.
MAO totesi, että pumppujen erilaisiin järjestelyihin liittyvät edut kuuluivat alan ammattimiehen yleistietoon. Kun pumput kytketään rinnakkain, voivat pumpuista lähtevät siirtolinjat yhdistyä tai olla loppuun saakka erillisiä. Nämä vaihtoehdot olivat alan ammattimiehelle ilmeisiä eikä jommankumman valitseminen ollut keksinnöllistä.
Ratkaisu erosi tunnetusta tekniikasta myös siinä, että laimennuslinja oli yhdistetty ensimmäisten osuuksien yhteenliittymispisteeseen. Laimennuslinjan käyttö siirtolinjan hakevirtauksen tehostamiseksi oli sinänsä tunnettua julkaisun D1 perusteella. Uutta oli laimennuslinjan sijoittelu juuri yhteenliittymispisteeseen. Tämä oli kuitenkin alan ammattimiehelle ilmeinen vaihtoehto, sillä kyseisen kohdan merkitys hakevirtauksen nopeuden kannalta oli tiedossa. Näin ollen hakemuksen mukainen keksintö ei ollut keksinnöllinen.
MAO hylkäsi valituksen.
(JR)