Copyright Management Services Ltd (hakija) vaati, että markkinaoikeus (MAO) velvoittaa Elisa Oyj:n (Elisa) selvittämään ja säilyttämään hakemuksen kohteena olevien teleliittymien tiedot myöhemmin tapahtuvaa luovuttamista varten ja kieltää Elisaa käsittelemästä tietoja tavalla, joka estäisi edellä mainitun toiminnan. Hakija vaati kieltojen tehosteeksi 30.000 €:n uhkasakkoa. Hakija myös katsoi, ettei vakuuden asettaminen olisi tarpeen. Hakijan vaatimus perustui tekijänoikeuslain 60 a §:n mukaisesti oikeudenkäymiskaaren 7 luvun mukaisen turvaamistoimen määräämiseen. Elisa vastusti hakemusta ja vaati toissijaisesti, että uhkasakko jätetään määräämättä ja hakija velvoitetaan asettamaan vähintään 1.000.000 €:n vakuus. Elisa kyseenalaisti hakijan esittämän näytön perusteella pykälän merkittävyyskynnyksen ylittymisen ja vetosi perusoikeuksiin.
MAO totesi, että turvaamistoimen määrääminen edellyttää vaade- ja vaaraedellytysten täyttymistä. Hakijan tulee osoittaa vaatimansa oikeus todennäköiseksi. MAO totesi, ettei tässä tapauksessa ollut kyse etukäteisnautinnasta, joten vaadittava todennäköisyys ei ole niin korkea kuin turvaamistoimiasioissa yleensä. Vastapuolelle koituva haitta otetaan myös harkinnassa huomioon. Turvaamistoimiasian menettely on kuitenkin summaarinen, eikä pääasian vaadetta tutkita. MAO totesi, että sen tapauksessa 333/17 omaksuma uusi linja ei ollut vielä lainvoimainen, joten pelkästään se ei voinut toimia perusteena evätä turvaamistoimi tapauksessa, jossa esitetty näyttö on useita kertoja riittänyt pääasian ratkaisuun kantajan hyväksi. Näin ollen vaadetta ei voitu pitää selvästi perusteettomana ja vaade-edellytys täyttyi. Turvaamistoimen ulkopuolelle rajattiin kuitenkin tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n mukaan viranomaistarpeita varten säilytettävät tiedot.
Vaaraedellytyksestä MAO totesi, että sen toteutuminen edellyttää todennäköisyyttä, että vastapuoli toiminnallaan heikentää tai estää hakijan oikeuden toteutumista. Tässä tapauksessa säilytettäviksi pyydetyt tiedot olivat luonteeltaan sellaisia, että ne häviävät ajan kuluessa. Näin ollen MAO katsoi, että vaaraedellytys täyttyi.
Lopuksi MAO tarkasteli osapuolille aiheutuvaa haittaa kiellon määräämisestä tai määräämättä jättämisestä. Elisan mukaan sille aiheutuisi huomattava tekninen ja taloudellinen rasite pyydettyjen tietojen säilyttämisestä tietoturvallisesti. Toisaalta turvaamistoimen määräämättä jättäminen voisi aiheuttaa hakijalle oikeudenmenetyksen. MAO katsoi, että koska Elisa oli aiemminkin ollut osallisena vastaavien yhteystietojen luovutuksessa ja koska se oli oikeutettu korvaukseen selvityksestä aiheutuvista kuluista, ei turvaamistointa voitu pitää sille kohtuuttomana haittana. Lisäksi huomioon otettiin turvaamistoimen hakijan ankara vastuu tarpeettoman turvaamistoimen aiheuttamasta vahingosta ja se seikka, että turvaamistoimi oli verkon käyttäjien yksityisyyden suojan näkökulmasta paljon lievempi toimenpide kuin yhteystietojen suora luovuttaminen hakijalle.
Näin ollen edellytykset turvaamistoimen määräämiselle olivat olemassa haittavertailun osalta. Kaikkien edellytysten täyttyessä MAO määräsi haetun turvaamistoimen ja katsoi kohtuullisen uhkasakon määräksi 15.000 euroa. Vakuuden asettamisesta se lausui, että vakuus voidaan jättää määräämättä vain, jos hakija ei sellaista pysty asettamaan ja vaatimus on ilmeisen perusteltu. Kumpikaan kriteeri ei täyttynyt, joten vakuus tuli määrätä. Sen määrästä päättäisi ulosottomies turvaamistoimen täytäntöönpanohakemuksen yhteydessä.
(JR)