Lammi-Perustus Oy:lle oli 10.11.2010 myönnetty eurooppapatentti FI/EP 1 837 164 (jäljempänä kannepatentti). Patentoidun keksinnön nimi oli ”Menetelmä ja laite muovikalvojen kiinnittämiseksi anturamuottielementin seiniin”. Kannepatentti muodostui neljästä patenttivaatimuksesta, joista ensimmäinen oli itsenäinen menetelmää koskeva patenttivaatimus, toinen itsenäinen laitetta koskeva patenttivaatimus ja loput kaksi epäitsenäisiä patenttivaatimuksia.
Lammi-Perustus Oy nosti Beotek Oy:tä vastaan patentinloukkauskanteen vaatien MAO:tta vahvistamaan, että Beotek Oy menetteli loukkaavasti, ja kieltämään Beotek Oy:tä jatkamasta loukkaavaa menettelyä.
Lammi-Perustus Oy:n mukaan Beotek Oy loukkasi kannepatenttia sen anturamuottielementtien valmistuksessa käyttämällä menetelmällä ja laitteella. Lisäksi Beotek Oy loukkasi kannepatenttia tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan ja pitämällä hallussaan loukkaavaa menetelmää ja laitetta käyttämällä valmistettuja anturamuottielementtejä. Esitettyjen vaatimusten mukaan loukkaus toteutui kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan tai ainakin ekvivalenssitulkinnan perusteella. Beotek Oy kiisti loukkausväitteet ja vaati niiden hylkäämistä.
Kannepatentin itsenäiset vaatimukset 1 ja 2, joista tapauksessa oli kyse, oli jaettu piirteisiin niin, että vaatimus yksi muodostui piirteistä 1a–1g ja vaatimus 2 piirteistä 2a–2e. Asiassa oli riidatonta, että Beotek Oy:n käyttämä menetelmä toteutti kannepatentin vaatimuksesta 1 kaikki muut piirteet paitsi 1e:n (”vastakkain tulevien muovikalvojen väliin imetään alipaine seinän alareunan alueella olevalla imuraolla”) ja 1f:n (”jonka vastakkaisille puolille muovikalvon alehelmat saatetaan laskeutumaan”). Riidatonta oli myös, että Beotek Oy:n käyttämä laite toteutti kannepatentin vaatimuksen 2 piirteistä kaikki muut paitsi piirteitä 2d (”laitteeseen kuuluu imupalkki, jonka imurako avautuu laitteeseen asetetun muottirungon seinän alareunan alueelle”) ja 2e (”sekä ohjaimilla varustettu lämpösuutinlaite, joka on ripustettu kiskojen varassa liikuteltavaksi imupalkin päällä sen pituussuunnassa tai jonka suhteen muottielementti alustoineen on pituussuunnassa liikuteltavissa”).
PatenttiL 39 §:n mukaan patentin suojapiiri määräytyy patenttivaatimusten perusteella. Patentin selitystä voidaan käyttää apuna patenttivaatimusten tulkinnassa. Loukkausväitettä tutkiessaan MAO:n oli ratkaistava, toteuttivatko Beotek Oy:n käyttämä menetelmä ja laite edellä mainitut piirteet 1e, 1f, 2d ja 2e joko kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan tai joka tapauksessa ekvivalenssitulkinnan perusteella.
Kirjaimellisen tulkinnan perusteella MAO päätyi lopputulokseen, jonka mukaan Beotek Oy:n käyttämä menetelmä täytti piirteen 1f ilmaisun ”saatetaan laskeutumaan”. Kyseistä ilmaisua oli pidettävä yleisluontoisena ja sen piiriin kuului myös vastaajan menetelmä, jossa ihmistä käytettiin laskeutumisen apuna. MAO kuitenkin katsoi, että Beotek Oy:n käyttämä menetelmä ei kirjaimellisen tulkinnan perusteella loukannut kannepatentin vaatimusta 1, koska se ei toteuttanut itsenäisen patenttivaatimuksen piirrettä 1e.
Piirteessä 1e määriteltiin muovikalvojen laminointiin kannepatentissa käytettävän imuraon sijainti niin, että raon tuli sijaita anturamuotin ”seinän alareunan alueella”. Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä käytettiin imurakoja, jotka sijaitsivat anturaelementin pojan alla. MAO päätyi lopputulokseen, jonka mukaan patenttivaatimus 1, kannepatentin selitys eivätkä kannepatenttiin sisältyvät piirustukset tukeneet tulkintaa, jonka mukaan seinän alareunan alue voisi jatkua elementin pohjan alle.
Seuraavaksi MAO tarkasteli piirteen 1e toteutumista Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä ekvivalenssitulkinnan perusteella. Tuomioistuin päätyi lopputulokseen, jonka mukaan kyseinen piirre ei myöskään ekvivalenssitulkinnan nojalla toteutunut vastaajan käyttämässä menetelmässä. MAO katsoi, että Beotek Oy:n käyttämällä menetelmällä pystyttiin saavuttamaan kannepatentin ratkaisuun nähden erilainen tekninen vaikutus, koska Beotek Oy:n menetelmällä laminointi pystyttiin ulottamaan myös anturamuottirungon alle, kun se Lammi-Perustus Oy:n menetelmällä ulottui vain elementin seinän alueelle.
Beotek Oy:n laite ei kirjaimellisen tulkinnan nojalla toteuttanut piirrettä 2d. MAO viittasi perusteluissaan siihen, mitä piirteen 1e osalta oli jo todettu eli, etteivät vastaajan käyttämät imureiät vastanneet kannepatentissa käytettyä imurakoa, eivätkä imuraot avautuneet vaaditulla tavalla seinän alareunan alueella.
Kannepatentin itsenäisen vaatimuksen 2 piirteen 2e osalta MAO arvioi, mikä merkitys kannepatentissa käytetylle termille ”ohjain” tuli loukkausväitteen arvioinnissa antaa. Kannepatentin selityksessä kyseistä termiä ei ollut nimenomaisesti määritelty. MAO katsoi, että mikä tahansa ohjain ei täytä kyseistä piirrettä, vaan ohjaimen täytyy kyetä liikuttelemaan laminointiin käytettävää lämpösuutinlaitetta sekä anturamuottielementtiä suhteessa toisiinsa. Beotek Oy:n laitteessa olevat kiskot tai lämpösuutinlaitteeseen kiinnitetyt muovisuikaleet eivät MAO:n arvion mukaan täyttäneet vaadittua ohjaimen määritelmää. Kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella MAO katsoi, ettei asiassa ollut näytetty toteen, että Beotek Oy:n käyttämä laite olisi ollut varustettu kannepatentin mukaisilla ohjaimilla.
Beotek Oy:n käyttämä laite ei myöskään ekvivalenssitulkinnan perusteella loukannut kannepatentin vaatimusta 2. Beotek Oy:n ratkaisu ei ratkaissut kannepatentissa kuvattuihin ohjaimiin nähden samanlaista ongelmaa olennaisesti samanarvoisella tavalla. Asiassa oli näytetty toteen, ettei Beotek Oy:n laitteessa ollut lainkaan kannepatentin mukaisia ohjaimia.
MAO hylkäsi Lammi-Perustus Oy:n kanteen kokonaisuudessaan. Beotek Oy:n käyttämä menetelmä tai laite eivät loukanneet kannepatentin vaatimuksia 1 tai 2 kirjaimellisen tulkinnan tai ekvivalenssitulkinnan perusteella.
Asiassa esitettiin myös kahden eri mieltä olleen tuomarin lausunto. Eri mieltä olevat jäsenet yhtyivät enemmistön kantaan siitä, ettei Beotek Oy:n käyttämä laite loukannut kannepatentin vaatimusta 2. Sen sijaan he arvioivat enemmistön kannasta poikkeavalla tavalla patenttivaatimuksen 1 piirteessä 1e käytettyä ilmaisua ”seinän alareunan alueella”.
Eri mieltä olleet jäsenet katsoivat, että Beotek Oy:n menetelmässä käytettävät imureiät sijaitsivat kannepatentin mukaisesti seinän alareunan alueella, joten menetelmä toteutti kirjaimellisesti piirteen 1e. He perustelivat kantaansa muun muassa Beotek Oy:n patentin selitysosalla, jossa todettiin, että kyseisellä keksinnöllä yritettiin löytää keino kannepatentin mukaisen ratkaisun parantamiseksi. Kyse oli näin ollen korkeintaan riippuvuussuhteessa kannepatentin keksintöön olevasta ratkaisusta, ei vaihtoehtoisesta tavasta kannepatentin menetelmän teknisen vaikutuksen toteuttamiseksi kuten asiassa oli väitetty.
Eri mieltä olevat jäsenet katsoivat myös enemmistön kannasta poiketen, että Beotek Oy:n menetelmä ratkaisi saman teknisen ongelman kuin kannepatentti tavalla, joka oli ollut ilmeinen alan ammattimiehelle patentin etuoikeuspäivänä. Beotek Oy:n käyttämät imureiät vastasivat kannepatentin mukaista imurakoa ekvivalentilla tavalla. Vastaajan menetelmä loukkasi kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1 myös ekvivalenssitulkinnan perusteella.
Eri mieltä olleet jäsenet vahvistivat lausunnossaan, että Beotek Oy loukkasi kannepatenttia käyttämällä sen patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää sekä tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan ja pitämällä hallussaan tällä menetelmällä valmistettuja anturamuottielementtejä. Beotek Oy:tä kiellettiin jatkamasta loukkaavaksi todettua toimintaa kannepatentin voimassaoloaikana. Muilta osin eri mieltä olleet jäsenet hylkäsivät Lammi-Perustus Oy:n vaatimukset.
(MM)