Asiassa oli kyse tavaramerkkioikeuden ja mallioikeuden loukkauksesta sekä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa auton vanteisiin liittyvässä tapauksessa. Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaft (BMW) vaati, että MAO määrää Vannetukku.fi Oy:tä lopettamaan kansainvälisen rekisteröinnin suojaaman tavaramerkin numero 955419, EU-tavarmerkin numero 91884 ja suomalaisen tavaramerkin numero 25184 loukkaamisen Suomessa, kieltää Vannetukku.fi Oy:tä loukkaamasta rekisteröityä yhteisömallia 002591453-0001 sekä jatkamasta sopimatonta menettelyä liiketoiminnassa. Lisäksi BMW vaati kohtuullista hyvitystä ja korvausta aiemmista loukkauksista.
Mahdollista tavaramerkkiloukkausta arvioidessaan MAO tarkasteli merkkien sekaannusvaaraa. MAO:n mukaan sekaannusvaaran arvioinnissa on kyse kokonaisarvioinnista. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sekaannusvaaran voidaan arvioida olevan olemassa, mikäli kohdeyleisö voi luulla, että aikaisemman tavaramerkin kattamat ja myöhemmällä tavaramerkillä markkinoidut tavarat ovat peräisin samasta lähteestä. MAO huomioi arvioinnissaan vertailtavien merkkien tavarayhteyden (merkit kattoivat samankaltaisia tavaroita), niiden ulkoasujen samankaltaisuuden asteen sekä BMW:n merkkien tunnettavuuden ja totesi, että vertailtavien merkkien välillä oli sekaannusvaara. Vannetukku määrättiin lopettamaan tavaramerkkien loukkaus.
Mallioikeuden osalta asiassa oli kyse tilanteesta, jossa Vannetukun yhteisömallin rekisteröinti oli jo kumottu EUIPO:n mitätöintiosaston tekemän ratkaisun perusteella, sillä kyseinen yhteisömalli oli identtinen BMW:n yhteisömallin kanssa. Vannetukku oli myöntänyt mallioikeuden loukkauksen, mutta kiisti BMW:n kannevaatimuksen, jossa MAO:a vaadittiin kieltämään Vannetukkua loukkaamasta BMW:n yhteisömallia, sillä Vannetuku näkemyksen mukaan BMW:llä ei ollut oikeussuojatarvetta. MAO:n mukaan mallioikeuden loukkaustilanteissa loukkauksen jatkaminen tulee pääsääntöisesti kieltää. Se viittasi myös EUT:n tavaramerkkejä koskevaan ratkaisuun, jossa todettiin, ettei se, että vaara loukkauksen jatkumisesta ei ole ilmeinen tai vaara on muuten rajallinen, ei ole syy olla antamatta kieltomääräystä. MAO:n mukaan käsiteltävässä asiassa ei ollut erityistä syytä pidättäytyä kieltomääräyksen antamisesta, joten Vannetukku määrättiin lopettamaan mallioikeuden loukkaus.
Viimeiseksi MAO arvioi sopimattomaan menettelyyn elinkeinotoiminnassa liittyvää kanneperustetta. BMW:n mukaan Vannetukun tapa markkinoida vanteita käyttämällä BMW:n M- ja i-mallisarjojen nimityksiä on aiheuttanut sekaannuksen vaaran kyseisiin mallisarjojen nimityksiin sekä BMW:hen. MAO kuitenkin arvioi, etteivät BMW:n M- ja i-mallisarjojen mallinimitykset olleet sellaisenaan tunnettuja, kun Vannetukku alkoi käyttämään mallinimityksiä vuonna 2015. Omaperäisiksi ja maineikkaiksi kuitenkin katsottiin sellaiset ilmaisut, jotka sisälsivät BMW:n tavaramerkin (kuten esimerkiksi BMW M3). Vannetukku ei kuitenkaan ollut käyttänyt näitä ilmaisuja markkinoinnissaan. Täten MAO katsoi, että Vannetukun markkinointi ei ollut kanteessa esitettyjen seikkojen perusteella sopimatonta ja tämä kanneperuste hylättiin.
(HK)