MAO:23/20

Diaarinumero2019/239
Ratkaisun päivämäärä27.1.2020
Tuomion numero23
Laki, lainkohtaPatenttilain 70 h§ ja 71 a §
Riidanalaisen patentin numeroEP 3 054 801
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)Pfanner Schutzbekleidung GmbH
Osapuolet, vastaaja(t)Patentti- ja rekisterihallitus

Euroopan patenttivirasto oli myöntänyt Pfanner Schutzbekleidung GmbH:lle (myöhemmin Pfanner) eurooppapatentin numero EP 3 054 801. Pfanner ei kuitenkaan suorittanut eurooppapatentin yhdeksi edellytykseksi säädettyä julkaisumaksua kolmen kuukauden määräajassa, mistä johtuen kyseistä eurooppapatenttia ei myöskään katsottu saatetun voimaan Suomessa annetussa määräajassa. Pfanner oli tehnyt PRH:lle patenttilain 71 a §:n mukaisen esityksen siitä, että eurooppapatentti katsottaisiin saatetun voimaan Suomessa sanotussa määräajassa. PRH hylkäsi päätöksellään Pfannerin esityksen.

Pfanner vaati, että MAO kumoaa PRH:n tekemän päätöksen ja hyväksyy yhtiön antaman esityksen. Pfanner perusteli vaatimustaan sillä, että se oli toiminut niin huolellisesti kuin olosuhteet olivat vaatineet eurooppapatentin voimaansaattamisen liittyvän määräajan noudattamiseksi.

Pfanner oli käyttänyt eurooppapatentin voimaansaattamiseksi patenttitoimiston palveluita, jonka voimaansaattamista koskevaan menettelyyn oli sisältynyt niin sanotuksi kaksoisvarmistukseksi katsottavissa oleva toimenpide. Patenttiasiatoimistossa yksi henkilö oli ollut vastuussa voimaansaattamisesta määräpäivään mennessä, toinen henkilö oli ollut vastuussa tämän valvonnasta ja lisäksi toimiston kirjanpito-osasto oli toimittanut päivittäin eurooppapatenttien voimaansaattamisesta vastanneelle ryhmälle tiliotteen sen tarkistamiseksi, että julkaisumaksu on suoritettu. Patenttitoimistolla on ollut käytäntö myös tapauksia varten, jossa voimaansaattaminen on jostain syystä hoidettu vasta määräpäivänä, kuten nyt tarkasteltavassa asiassa on kyse.

Tapauksessa eurooppapatentin voimaansaattamisesta vastannut työntekijä oli joutunut poistumaan työpisteeltään, ja palattuaan hän oli virheellisesti olettanut jo maksaneensa eurooppapatentin julkaisumaksun, minkä jälkeen hän oli kuitannut voimaansaattamista koskeneen toimeksiannon eurooppapatentin osalta hoidetuksi tietokannassa. Julkaisumaksun maksamatta jäämisen syynä oli ollut edellä kerrotusta yllättävästä keskeytyksestä aiheutunut inhimillinen virhe, joka oli tapahtunut niin sanotusta kaksoisvarmistuksesta huolimatta, koska voimaansaattamisen valvonnasta vastannut työntekijä oli lopettanut valvonnan eurooppapatentin voimaansaattamisesta vastanneen työntekijän merkittyä voimaansaattamisen suoritetuksi.

PRH:n mukaan valituksenalaisen päätöksen muuttamiselle ei ollut perusteita. Patenttiasiamiestoimiston voimaansaattamisen valvonnasta vastannut työntekijä ei ollut varmistanut voimaansaattamiseen sisältyneiden toimenpiteiden suorittamista vaan on ainoastaan olettanut niiden tulleen suoritetuiksi. Patenttiasiamiestoimistolla on katsottu olevan käytössä kaksoisvarmistukseksi katsottavissa oleva toimenpide julkaisumaksun suorittamisen osalta tiliotteiden perusteella tapahtuneen maksutapahtuman varmistuksen muodossa. Varmistus on kuitenkin tapahtunut ajallisesti vasta eurooppapatentin voimaansaattamisen määräpäivän jälkeen. Lisävarmistus ei ole estänyt virheen syntymistä järjestelmässä, ja näin ollen tapauksessa kyse ei ole ollut yksittäisen työntekijän yksittäisestä inhimillisestä virheestä. Patentinhaltijan ei näin ollen voida katsoa toimineen riittävän huolellisesti määräajan noudattamiseksi.

MAO arvioi, oliko asiassa katsottava toimitun niin huolellisesti kuin olosuhteet ovat vaatineet. MAO katsoi, että patenttiasiamiestoimiston käyttämään järjestelmään on sinänsä sisältynyt menetelmä, jolla on pyritty varmistumaan julkaisumaksun tulemisesta maksetuksi. Menetelmän ei kuitenkaan ole katsottava olleen käytännössä toimiva niiden tilanteiden osalta, kuten nyt tarkasteltavana olevassa tapauksessa, joissa julkaisumaksun suorittaminen on jätetty eurooppapatentin voimaansaattamisen määräpäivään. MAO katsoi, ettei julkaisumaksun jäämisen maksamatta määräajassa ollut osoitettu johtuneen muuten toimivaksi osoitetun järjestelmän yksittäisestä tai satunnaisesta virheestä.

MAO totesi lopulta, että valittaja ei ollut osoittanut toimineensa patenttilain 71 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla niin huolellisesti kuin olosuhteet olivat vaatineet kysymyksessä olevan patenttilain 70 h §:n määräajan noudattamiseksi.

MAO hylkäsi valituksen.

(VV)

Ratkaisun lainvoimaisuusEi tiedossa
Asiasanatmääräaika, patentit
Huomautukset

Ratkaisu luettavissa täältä.