MAO:244/20

Instanssin nimiMAO
Diaarinumero2019/411
Ratkaisun päivämäärä1.6.2020
Tuomion numero244
Laki, lainkohtaLaki sähköisen viestinnän palveluista 166 § 2 momentti 1 kohta
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)A
Osapuolet, vastaaja(t)Suomen Kansa Ensin r.p.

Asiassa A vaati, että MAO kumoaa liikenne- ja viestintäviraston 13.11.2019 antaman valituksenalaisen päätöksen tai toissijaisesti määrää, että verkkotunnuksen saava taho maksaa hänelle kohtuullisen korvauksen verkkotunnuksen rekisteröinnistä aiheutuneista kuluista.

Verkkotunnus suomenkansaensin.fi oli 8.10.2017 merkitty henkilökohtaisesti A:lle, jonka rekisteröinnistä aiheutuneet kustannukset hän oli myös maksanut. Suomen Kansa Ensin r.p vaati 30.9.2019 Liikenne- ja viestintävirastoa merkitsemään kyseisen verkkotunnuksen sille, koska verkkotunnus vastasi sen yhdistysrekisteriin merkittyä suojattua nimeä. Liikenne- ja viestintävirasto oli 1.10.2019 lähettänyt A:lle verkkotunnusrekisteriin merkittyyn sähköiseen prosessiosoitteeseen pyynnön esittää kahden viikon kuluessa hyväksyttävä peruste verkkotunnuksen merkitsemiselle, johon A ei ollut vastannut tai esittänyt mitään oikeudellisesti relevanttia hyväksyttävää perustetta verkkotunnuksen merkitsemiselle.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan verkkotunnus ei saa merkitsemishetkellä vastata toisen suojattua nimeä tai merkkiä, ellei verkkotunnuksen käyttäjä pysty esittämään hyväksyttävää perustetta verkkotunnuksen merkitsemiselle. Suojatulla nimellä on tarkoitettu muun ohella yhdistysrekisteriin rekisteröityä nimeä, jonka suoja-aika alkaa lain esitöiden mukaan lähtökohtaisesti rekisteröintihakemuksen vireilletulosta. PRH:lle oli 26.9.2017 tullut vireille ilmoitus Suomen Kansa Ensin ry:n rekisteröimisestä. Yhdistyksen nimi vastasi yhteisötunnusta lukuun ottamatta A:n jälkeenpäin merkitsemää verkkotunnusta.

Verkkotunnus oli merkitsemishetkellä sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti vastannut suojattua nimeä, ja näin ollen asiassa oli seuraavaksi arvioitava, oliko verkkotunnuksen merkitsemiselle ollut hyväksyttävä peruste. MAO totesi, että hyväksyttävän perusteen olisi tullut ilmetä verkkotunnuksen merkitsemishetkellä, eikä A:n esittämille myöhemmille tapahtumille tule antaa merkitystä asian arvioinnin kannalta. MAO katsoi, ettei A ollut esittänyt sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua hyväksyttävää perustetta sille, että hän oli merkinnyt verkkotunnuksen itselleen.

Toissijaisen vaatimuksen osalta MAO totesi, että sillä ei ole käsitellessään valitusta hallintopäätöksestä sellaista aineellista toimivaltaa, mitä päätöksen tehneellä viranomaisellakaan ei ollut. Näin ollen MAO ei ollut toimivaltainen arvioimaan asiassa esitettyä yksityisoikeudellista korvausvaatimusta.

MAO katsoi, että Liikenne- ja viestintävirasto oli voinut valituksenalaisella päätöksellään merkitä verkkotunnuksen oikeudenhaltijan Suomen Kansa Ensin r.p:n käyttöön.

MAO hylkäsi valituksen valituksenalaisen päätöksen kumoamista koskevan vaatimuksen osalta ja jätti sen toissijaisen vaatimuksen osalta tutkimatta.

(VV)

Alempi oikeusaste

Liikenne- ja viestintäviraston päätös 13.11.2019 asiassa dnro Traficom/747/08.01.02/2019

Ratkaisun lainvoimaisuusEi tiedossa
Asiasanatverkkotunnuksen siirtäminen, verkkotunnukset
Huomautukset

Ratkaisun voit lukea täältä.