Markkinaoikeuden käsittelemässä asiassa oli kyse patentin myöntämisestä. A oli 6.5.2011 hakenut patenttia keksinnölleen ”Byggnadssystem” (rakennusjärjestelmä). Patenttihakemuksen käsittelyn aikana A oli toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) muutetut patenttivaatimukset 1–4. PRH oli 8.11.2018 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n patenttihakemuksen, sillä muutettujen patenttivaatimusten 1–4 mukaisten keksintöjen ei katsottu eroavan patenttilain 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla olennaisesti tunnetun tekniikan tasosta.
A vaati, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen PRH:n päätöksen ja palauttaa asian PRH:lle patentin myöntämiseksi A:n toimittaman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisessa muodossa. Lisäksi A vaati markkinaoikeutta velvoittamaan PRH:n korvaamaan hänen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulunsa viivästyskorkoineen.
A:n mukaan valituksenalaisessa päätöksessä oli virheellisesti katsottu kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen rakennusjärjestelmän olevan alan ammattilaiselle ilmeinen päätöksessä mainitun viitejulkaisun D2 perusteella, kun huomioidaan sen lisäksi päätöksessä mainittu viitejulkaisusta D4 tunnettu tekniikka. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö erosi olennaisesti viitejulkaisujen D2 ja D4 yhdistelmästä.
Markkinaoikeus arvioi patenttilain 13 §, jonka mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.
Lisäksi markkinaoikeus arvioi Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen 123 artiklan 2 kappaletta, jonka mukaan eurooppapatenttia koskevaa hakemusta tai eurooppapatenttia ei saa muuttaa siten, että hakemuksen kohde laajenee siitä, mikä on esitetty hakemuksessa sitä tehtäessä.
A oli muuttanut alkuperäistä patenttihakemustaan sen virastokäsittelyn aikana toimittamalla PRH:lle muutetut patenttivaatimukset, joihin sisältyi itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen patenttivaatimus. Markkinaoikeudessa A oli esittänyt, että muutetuille patenttivaatimuksille oli löydettävissä tarvittava tuki alkuperäisen patenttihakemuksen, eli perusasiakirjan selityksestä sekä siihen sisältyvistä piirustuksista.
Markkinaoikeus katsoi, ettei perusasiakirjasta ollut saatavissa selvästi ja yksiselitteisesti tukea kysymyksessä olevaan itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 sisältyville piirteille. Patenttisuojaa haettiin patenttilain 13 §:n vastaisesti sellaiselle, mikä ei käynyt selville patenttihakemuksesta, kun alkuperäinen hakemus oli tehty. Näin ollen patenttivaatimusten mukainen keksintö ei ollut patentoitavissa, joten valitus oli hylättävä. Asiassa ei ollut siten tarpeen lausua muista patentoivuuden esteiksi asiassa esitetyistä seikoista. Annettu ratkaisu huomioon ottaen A sai vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan.
(SR)