Nixu Oy vaati, että markkinaoikeus (MAO) velvoittaa FusionID:n toimittamaan sille ja markkinaoikeudelle asiakirjoja, jotka liittyvät FusionID:n tarjouksiin ja sopimuksiin neljän asiakkaan (St1 Nordic Oy, Fortum Oyj, Valmet Technologies oy ja SOK) kanssa. Nixun mukaan asiakirjoilla on näyttöarvoa arvioitaessa, onko FusionID hyödyntänyt Nixun liikesalaisuuksia ja missä laajuudessa.
FusionID vastusti vaatimusta luonnehtien sitä ”kalasteluyritykseksi”. Sen mukaan Nixu ei vaatinut asiakirjoja konkreettisen väitteen todistamiseksi, vaan selvittääkseen, mitä väitteitä se voisi esittää. Lisäksi FusionID katsoi, ettei Nixu ollut riittävästi yksilöinyt, mitä liikesalaisuuksia asia koskee tai mitä asiakirjoja se tarvitsee. Lisäksi asiakirjat sisältävät FusionID:n ja sen asiakkaiden liikesalaisuuksia, joiden esittämiselle Nixu ei esittänyt riittäviä perusteita.
Oikeudenkäymiskaaren nojalla asiakirja voidaan määrätä tuotavaksi tuomioistuimeen, jos 1) asiakirja on riittävän yksilöity, 2) asiakirjalla on merkitystä näyttönä, 3) asiakirja on vastapuolen hallussa, ja 4) liikesalaisuuksien suojaamisen tarve on otettu huomioon.
MAO katsoi, että Nixu oli riittävästi yksilöinyt useimmat sen vaatimista asiakirjoista, kuten St1-asiakkuuteen liittyvät tarjoukset ja viestit sekä muut siihen liittyvät dokumentit.
Markkinaoikeuden mukaan näytöllisen merkityksen kynnys on matala ja on riittävää, että todisteella saattaa olla näyttöarvoa jollekin asiassa merkitykselliselle ja näyttöä kaipaavalle seikalle. Tämän perusteella MAO katsoi Nixun riittävällä tavalla esittäneen St1-asiakkuuteen liittyvien asiakirjojen olevan merkityksellisiä näyttöarvoa arvioitaessa. Muiden yhtiöiden osalta Nixu ei esittänyt riittävää näyttöarvoa, joten MAO hylkäsi vaatimuksen niiltä osin.
Markkinaoikeus katsoi myös FusionID:n hallinneen asiakirjoja, koska se oli toimittanut aineistoa ulosottomiehelle, laatinut asiakirjoja ja käynyt kirjeenvaihtoa, jonka perusteella sen voidaan katsoa olevan hallussapitäjä.
Vaikka asiakirjat sisälsivät liikesalaisuuksia, MAO katsoi, että St1-asiakkuuden osalta oli olemassa painavia syitä velvoittaa niiden esittämiseen. Perusteina olivat asiakirjojen keskeisyys näyttönä sekä se, että osa kirjeenvaihdosta oli syntynyt työntekijöiden ollessa vielä Nixun palveluksessa. Mahdollista esittämisestä aiheutuvaa haittaa voidaan rajoittaa määräämällä asiakirjat salassa pidettäviksi, jolloin myös Nixun saamiin tietoihin kohdistuu hyväksikäyttökielto.
Markkinaoikeus määräsi FusionID:n toimittamaan tuomioistuimelle, ei suoraan Nixulle, sen hallussa olevat St1-asiakkuuteen liittyvät tarjousasiakirjat liitteineen, IAM-järjestelmän suunnittelua ja toteutusta koskevat sopimukset liitteineen, kirjeenvaihdon sekä tietyt St1:n FusionID:lle toimittamat raportit. Muilta osin Nixun vaatimukset hylättiin.
(IK)