Tapauksessa Telia Finland Oyj (Telia) vaati turvaamistoimen määräämistä. Telian mukaan markkinaoikeuden (MAO) pitäisi 300 000 euron sakon uhalla kieltää Elisa Oyj:tä (Elisa) käyttämästä markkinoinnissaan ilmaisuja, joissa totuudenvastaisesti ja/tai harhaanjohtavasti väitetään, että Telia olisi lopettamassa 4G-liittymiinsä tai -verkkoonsa liittyvien tuotteiden ja palveluiden tarjoamisen.
MAO totesi, että asiassa ei ole yhtä asiakasviestiä lukuun ottamatta esitetty välitöntä näyttöä markkinointiväitteistä. Elisan Telialle toimittamasta vastauskirjeestä kuitenkin ilmenee, että Telia on toimittanut Elisalle aineistoa, jonka perusteella Elisa on selvittänyt asiaa. Vastauskirjeessä Elisa ei ole kiistänyt Telian esittämiä väitteitä. Sen sijaan Elisa on todennut, että sen markkinoinnissa on esitetty Telian 4G-liittymien tarjoamisen päättämistä koskevia paikkansapitämättömiä väitteitä.
Telian ja Elisan kirjeenvaihdon ja muun samansuuntaisen näytön pohjalta, sekä sen takia, ettei Elisa ole esittänyt MAO:ssa esimerkiksi puhelutallenteisiin perustuvaa vastanäyttöä, MAO katsoi Telian saattaneen todennäköiseksi, että Elisan myyjät ovat esittäneet paikkansapitämättömiä tai harhaanjohtavia väitteitä. Näin ollen MAO katsoi, että turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva vaade-edellytys täyttyi.
MAO totesi myös, että turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva vaaraedellytys ja edellytykset haittavertailun näkökulmasta täyttyivät. Telian väitettä oikeudenloukkausta koskevan vaaran käsillä olemisesta ei voitu pitää varsin epätodennäköisenä, kun otettiin huomioon esimerkiksi se, että markkinointiväitteiden käyttö oli jatkunut senkin jälkeen, kun Elisa oli sitoutunut olemaan käyttämättä niitä. MAO:n mukaan kyseisten markkinointiväittämien käytön lopettamisesta tuskin aiheutuisi Elisalle haittaa – paitsi mahdollisesti jonkinlaista negatiivista julkisuutta. Näin ollen MAO hyväksyi Telian vaatimuksen turvaamistoimen määräämisestä.
(HK)