-verkkolehtiTapauksessa oli kyse siitä, oliko Ratiopharm Oy (myöhemmin Ratiopharm) käyttämällä tavaramerkkiä PEGORATIO ummetuslääkkeille loukannut Orion Oyj:n (myöhemmin Orion) yksinoikeutta sen tavaramerkkiin Pegorion, ja tähän väitettyyn loukkaukseen perustuvista kannevaatimuksista.
Orion vaati, että MAO kieltää Ratiopharmia käyttämästä tavaramerkkiä PEGORATIO ummetuslääkkeen tavaramerkkinä sekä velvoittaa tämän poistamaan riidanalaisen tavaramerkin kaikesta painetusta ja sähköisestä materiaalista sekä muusta markkinoinnista; mikäli poistaminen ei olisi mahdollista, olisi tällainen omaisuus määrättävä hävitettäväksi. Orion vielä vaati, että MAO julistaa tavaramerkin 261560 PEGORATIO rekisteröinnin kokonaan mitättömäksi, ja velvoittaa Ratiopharmin suorittamaan tälle hyvitystä sekä korvaamaan loukkauksella aiheuttamansa vahingon.
Orionin mukaan oli selvää, että tavaramerkkien välillä vallitsi sekaannusvaara, kun kokonaisuutena arvioitaessa huomioitiin tavaramerkin Pegorion tunnettuus, merkkien korkea samankaltaisuuden aste, merkkien alkuosien identtisyys, merkkien loppuosissa olevat samankaltaisuudet, tavaroiden identtisyys, samat jakelu-, myynti- ja markkinointikanavat sekä tavallinen keskivertokuluttaja ratkaisevana kohderyhmänä. Tehtäessä sekaannusvaaran kokonaisarviointia, oli lisäksi huomioitava markkinatutkimuksessa esille tulleet tosiasialliset sekaannukset kuluttajakohderyhmässä Ratiopharmin tavaramerkin alkuperästä.
Ratiopharmin mukaan tavaramerkkien välillä ei ollut sekaannusvaaraa, ja se vaati kanteen hylkäämistä. Ratiopharmin mukaan Pegorion ei ollut erityisen hyvin tunnettu tavaramerkki, joka saisi tavallista tavaramerkkirekisteröintiä laajempaa suojaa. Vertailtavat tavaramerkit oli muodostettu lääkealalla erityisesti geneeristen lääkevalmisteiden osalta yleisen keskivertokuluttajalle tutun nimeämiskäytännön mukaan yhdistämällä lääkevalmisteen vaikuttavan aineen lyhenne (PEG) päätteeseen, joka yksilöi tuotetta valmistavan yhtiön. Lisäksi PEGORATIO tavaramerkkiin oli lisätty o-kirjain konsonanttien väliin helpottamaan tunnuksen lausumista. Ratiopharmin mukaan tavaramerkkien myyntiluvan haltijaan viittaavat loppuosat tavaramerkkien hallitsevia osia, näin ollen tavaramerkkejä ei voida pitää ulkoasultaan samanlaisina. Merkit eroavat myös lausuntatavaltaan erilaisen tavutuksen takia ja merkityssisällöltään, sillä keskivertokuluttaja ymmärtää merkkien loppuosan toimivan viittauksena tapauksen tunnettuihin lääkealan valmistajiin.
MAO tarkasteli ensisijaisesti kysymystä väitetystä tavaramerkin loukkauksesta. MAO katsoi, että vaikka lääkealalla onkin olemassa Ratiopharmin väittämän mukainen yleinen nimeämiskäytäntö, niin kohdeyleisöön kuuluva keskivertokuluttaja ei ymmärrä kirjainyhdistelmän PEG viittaavan vaikuttaviin aineisiin. Sekaannusvaaraa lisää se, että vertailtavien tavaramerkkien kattamat tavarat ovat samoja sekä ne ovat ulkoasultaan ja lausuntatavaltaan samankaltaisia. MAO katsoi, että keskivertokuluttaja kiinnittää enemmän huomiota tavaramerkin alkuosaan kuin loppuosaan ja keskivertokuluttajalla on usein tavaramerkistä epätäydellinen muistikuva. MAO totesi, että vertailtavien tavaramerkkien välillä vallitsi sekaannusvaara siitä huolimatta, että kohdeyleisön tarkkaavaisuusaste oli tavanomaista korkeampi.
MAO totesi vedoten tavaramerkkilain 62 §:n 1 momenttiin, että kieltoa koskeva Orionin kannevaatimus oli hyväksyttävä, sillä tämän yksinoikeutta tavaramerkkiin oli loukattu. MAO myös määräsi tavaramerkkilain 71 §:n 1 momenttiin vedoten kaiken painetun aineiston hävitettäväksi, sillä tavaramerkin poistaminen kaikesta painetusta markkinointimateriaalista, tuotepakkauksista ja tuoteselosteista ei käytännössä olisi ollut mahdollista. MAO määräsi vielä tavaramerkin mitätöitäväksi tavaramerkkilain 13 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla.
Lisäksi MAO velvoitti Ratiopharmin maksamaan kohtuullisen hyvityksen ja korvausta tavaramerkkioikeuden loukkausta aiheutuneesta vahingosta.
(VV)