MAO:383/19

Instanssin nimiMAO
Diaarinumero2018/499
Ratkaisun päivämäärä20.8.2019
Tuomion numero383
Laki, lainkohtaTavaramerkkilaki 14 §, 1 mom. 7 ja 8 -kohdat
Tavaramerkin nimiHöö
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)A
Osapuolet, vastaaja(t)PRH

Asiassa oli kyse valittajan puhevallasta vedota relatiiviseen tavaramerkin rekisteröinnin esteeseen sekä siitä, oliko tavaramerkki rekisteröity vilpillisessä mielessä.

B oli 8.11.2017 rekisteröinyt tavaramerkin Höö. A teki väitteen tavaramerkin rekisteröintiä vastaan. Väite perustui siihen, että A katsoi, että kyseinen merkki on vakiintunut 5. Kerros Oy:lle, jonka toimitusjohtaja A oli, sekä siihen, että rekisteröinti on tehty vilpillisessä mielessä. PRH hylkäsi A:n väitteen, mistä A valitti markkinaoikeuteen.

Tavaramerkin vakiinnuttamista arvioidessaan MAO viittasi vuosikirjaratkaisuun KHO 2010:75 sekä MAO:n päätökseen 470/14, joiden perusteella asiassa valittajana olleella osapuolella ei ollut oikeutta vedota relatiiviseen rekisteröinninesteen tavaramerkin perusteella, joka ei kuulunut kyseiselle osapuolelle. Rekisteröintiä vastaan väitteen on tehnyt A, perusteenaan että merkki kuuluu 5. Kerros Oy:lle. Sen sijaan itse yhtiö ei ollut tehnyt väitettä tavaramerkin rekisteröintiä vastaan.

MAO arvioi myös tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 8-kohdan mukaista rekisteröintihakemuksen tekemistä mahdollisesti vilpillisessä mielessä. Tapauksien KHO 2017:155 ja tavaramerkkilain esitöiden (HE 24/2016 vp) perusteella ei ollut estettä tutkia valitusta toisen väiteperusteen eli mahdollisen vilpillisessä mielessä tehdyn rekisteröinnin osalta. Kyseisen perusteen osalta tuli MAO:n käsityksen mukaan arvioida 28.8.2017 eli tavaramerkin rekisteröinnin hakemisen hetkellä vallinneita merkityksellisiä tekijöitä. Tällöin B oli ollut 5. Kerros Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja A toimitusjohtaja.

Esitetyn perusteella ei ollut todettavissa, että nimenomaisesti olisi sovittu, että B ei rekisteröi merkkiä tavaramerkiksi niin kauan kuin yhtiöllä on merkkiin liittyvää toimintaa. Rekisteröinnin hakeminen B:n toimiessa samalla yhtiön hallituksen puheenjohtajana ei lähtökohtaisesti ollut pidettävä hyväksyttävänä lojaliteettivelvoitteen näkökulmasta. Toisaalta B oli käyttänyt merkkiä ennen yhtiön perustamista harjoittaessaan elinkeinotoimintaa toiminimen muodossa, eikä oltu edes väitetty että merkki olisi siirtynyt yhtiölle. Ei myöskään ollut ilmennyt, että B:n tarkoitus olisi rekisteröintiä hakiessaan ollut estää yhtiötä käyttämästä kyseistä merkkiä.

Kokonaisuutena arvioiden asiassa ei oltu esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella pelkkä merkin rekisteröinnin hakeminen olisi tarkoittanut B:n toimineen vilpillisessä mielessä hakiessaan rekisteröintiä.

MAO hylkäsi valituksen.

(AL)

Ratkaisun lainvoimaisuusEi tiedossa
Asiasanatrekisteröintieste, tavaramerkit, vilpillinen mieli
Huomautukset

Ratkaisu luettavissa täältä.