Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) oli 29.11.2019 myöntänyt Neste Oyj:lle patentin numero FI 20185651 keksinnölle nimeltä ”Purification of recycled and renewable organic material” (kierrätetyn ja uusiutuvan orgaanisen materiaalin puhdistaminen). Menetelmän tarkoituksena on poistaa kierrätetystä tai uusiutuvasta orgaanisesta aineesta, esimerkiksi raakamäntyöljystä, mäntypiestä tai fossiiliperäisestä jäteöljystä, sen epäpuhtautena sisältämiä piiyhdisteitä, jotta näin puhdistettua orgaanista ainetta voidaan käyttää vetykäsittelyn raaka-aineena polttoaineena käytettävien hiilivetyjen valmistuksessa. UPM-Kymmene Oyj (UPM) teki väitteen patenttia vastaan ja vaati sen kumoamista kokonaisuudessaan, mutta PRH pysytti patentin voimassa 17.11.2022 tekemällään päätöksellä. UPM valitti päätöksestä markkinaoikeuteen (MAO) vaatien PRH:n päätöksen ja patentin kumoamista.
UPM esitti ensinnäkin, että patenttivaatimus sisältää toivomusluonteisia piirteitä, joita ei tule ottaa patenttivaatimuksen menetelmän patentoitavuuden arvioinnissa huomioon. MAO viittaa tältä osin Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytäntöön (esim. T 68/85 ja T 661/09) ja toteaa, että piirteet tulee ottaa uutuuden ja keksinnöllisyyden arvioinnissa huomioon patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän toiminnallisina piirteinä.
Selityksen riittävyyden osalta MAO toteaa lähtökohdaksi, että keksinnön selitys voidaan katsoa riittämättömäksi, jos asiassa esitettyjen todennettavissa olevien seikkojen perusteella on syytä vakavasti epäillä selityksen riittävyyttä. MAO katsoo tässä tapauksessa, että patentin selityksessä on kattavasti esitetty menetelmän eri vaiheet, eikä UPM ole esittänyt seikkoja, joiden perusteella selityksen riittävyyttä tulee epäillä. Menetelmän selitys on siten niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää kyseistä menetelmää.
UPM esitti myös, ettei patenttivaatimuksen mukainen menetelmä ole uusi viitejulkaisusta D1, D2, D3 tai D4 tunnettuun menetelmään nähden. MAO vertasi menetelmää yksitellen mainittuihin viitejulkaisuihin ja päätyi siihen, että menetelmä on uusi.
Keksinnöllisyyden osalta MAO arvioi menetelmää suhteessa UPM:n esittämiin viitejulkaisuihin (D1, D2, D4 tai D7) sekä niiden yhdistelmään. Lähintä tekniikan tasoa edusti viitejulkaisu D1, jonka menetelmässä ei kuitenkaan eroteta piiyhdisteitä ja muita epäpuhtauksia jatkokäsittelyyn menevästä syötteestä haihduttamalla, kuten arvioitavana olevassa menetelmässä, vaan kyseisessä menetelmässä jatkokäsittelyyn johdetaan haihdutuksesta saatu tisle, ja piiyhdisteet sekä muut epäpuhtaudet jäävät viimeisen haihdutusvaiheen pohjatuotteeseen. Siten objektiivista teknistä ongelmaa, eli kysymystä siitä, kuinka tehostaa viitejulkaisun D1 menetelmässä piiepäpuhtauksien poistoa jatkokäsittelyyn menevästä tuotteesta, ratkaisevan alan ammattimiehen ei olisi ilmeistä muokata viitejulkaisun D1 menetelmää patenttivaatimuksen menetelmää vastaavasti.
UPM ei ole esittänyt sellaista, jonka perusteella PRH:n valituksenalainen päätös olisi kumottava, joten valitus on hylättävä.
(RK)