MAO:445/19

Instanssin nimiMAO
Diaarinumero2017/212 ja 2018/183
Ratkaisun päivämäärä14.10.2019
Tuomion numero445
Laki, lainkohtaNeuvoston asetus yhteisön tavaramerkistä 9 artikla 2 kohdan a alakohta, tavaramerkkilain 5§:n 1 kohta, Neuvoston asetus yhteisömallista 19 artikla 1 kohta ja 110 artikla 1 kohta
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)Daimler AG
Osapuolet, vastaaja(t)Autosompa Yhtymä Oy, Paalupaikka Oy, Vannetukku.fi Oy ja Iisalmen Autosompa Oy

Tapauksessa Autosompa-konserniin kuuluneet yhtiöt hakivat markkinaoikeudesta takaisinsaantia MAO:n 23.3.2018 antamaan yksipuoliseen tuomioon 170/18, jossa vahvistettiin Autosompa-konsernin yhtiöiden loukanneen Daimler AG:n (myöhemmin Daimler) tavaramerkki- ja mallioikeuksia sekä määrättiin muista seuraamuksista.

Autosompa-konserniin kuuluneet Vannetukku.fi Oy ja Iisalmen Autosompa Oy vaativat yksipuolisen tuomion kumoamista, sekä ne ja Autosompa Yhtymä Oy sekä Paalupaikka Oy kanteen hylkäämistä. Vastaajat totesivat yhteisvastuullisuudesta, että Autosompa Yhtymä Oy:llä tai Paalupaikka Oy:llä ei ole ollut mitään tekemistä kanteessa tarkoitettujen vanteiden kanssa.

Daimler on edellä mainitun yksipuolisen tuomion jälkeen muuttanut kannevaatimuksiaan useampaan kertaan. MAO arvioi väitettyä tavaramerkki- ja mallioikeuksien loukkausta, ja Daimlerin vaatimuksia sellaisina, kun ne on viimeksi esitetty. Daimler vaati, että MAO vahvistaa Autosompa-konserniin kuuluneiden yhtiöiden loukanneen sen tavaramerkki- ja mallioikeuksia sekä määrää oheisseuraamuksista. Lisäksi Daimler katsoi perusteluissaan, että Autosompa-konserni muodostaa laittomien kopiovanteiden kautta yhden liiketoiminnallisen kokonaisuuden, jonka toimintaa tulisi arvioida yhteisvastuun kautta.

Daimler vaati kiellettäväksi menettelyt, jossa sen EU-tavaramerkkiä käytettiin myytäväksi tarjottavia tuotteita esittävissä kuvissa sekä menettelyt, jossa tuotteiden niminä ja tuotteiden esittelyn yhteydessä käytettiin sen EU-tavaramerkkejä, kansainvälistä rekisteröintiä ja kansallista tavaramerkkiä. MAO tarkasteli asiassa kansallista ja EU-tasoista tavaramerkkilainsäädäntöä. Kun otettiin huomioon, että arvioinnin kohteena olevassa mainonnassa ja verkkosivuilla myytävien tuotteiden yhteydessä käytetyt tunnukset olivat samoja, kun Daimlerin voimassa olleet EU-tavaramerkit, kansainvälinen rekisteröinti ja kansallinen tavaramerkki sekä se, että asianosaisten välillä ei ollut erimielisyyttä tavarayhteydestä, katsottiin lopulta vastaajan menettelyn olleen EU-tavaramerkkiasetuksen 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan sekä tavaramerkkilain 5§:n 1 kohdan vastaista.

MAO katsoi myös, että menettely, jossa myytiin Daimlerin EU-tavaramerkillä varustettuja replika keskiöitä oli EU-tavaramerkkiasetuksen 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan vastaista, kun arvioinnin kohteena olleilla verkkosivuilla myydyt keskiöt sisälsivät toisen elinkeinonharjoittajan tavaramerkin, eikä asianosaisten välillä ollut erimielisyyttä tavarayhteydestä. MAO hylkäsi kannevaatimuksen siltä osin kun Daimler vaati kiellettäväksi menettelyn, jossa loukkaavien tuotteiden myynnin ja markkinoinnin välittömässä yhteydessä tarjottiin myytäväksi Daimlerin EU-tavaramerkin sisältäviä alkuperäistuotteita. MAO totesi, että tavaramerkkisäännöksin ei sinällään voida kieltää myymästä ja markkinoimasta alkuperäistuotteita.

MAO tarkasteli asiassa kansallista ja EU-tasoista mallioikeuslainsäädäntöä. Arvioidessaan mallioikeuden loukkauksen olemassaoloa MAO suoritti yleisvaikutelman vertailun, jonka jälkeen se arvioi varaosapoikkeuksen soveltuvuutta tapaukseen. MAO katsoi, että vastaajien myymä kanteessa tarkoitettu vanne on loukannut Daimlerin yhteisömallioikeutta, sillä vertailun kohteet ovat asiantuntevan käyttäjän silmin käytännössä identtiset pienistä yksityiskohdissa havaittavista eroavaisuuksista huolimatta. Varaosapoikkeuksen soveltumisen edellytyksenä on pidetty huolellisuusvelvoitteen noudattamista. Koska vastaajat eivät näyttäneet, että kanteessa tarkoitettujen vanteiden myynnissä olisi menetelty huolellisuusvelvoitteen mukaisesti, MAO katsoi, että varaosapoikkeus ei sovellu tapaukseen.

Vastaajien yhteisvastuullisuuden osalta MAO totesi, että asiassa esitetty selvitys ei osoita, että vannetukku.fi Oy:n toiminta olisi ollut epäitsenäistä suhteessa muihin vastaajayhtiöihin tai, että vastaajayhtiöiden yhtiörakenteen keskeinen peruste ja tavoite olisi vastuiden välttäminen. Näin ollen  MAO hylkäsi kanteen Autosompa Yhtymä Oy:n ja Paalupaikka Oy:n osalta.

MAO velvoitti Daimlerin korvaamaan Autosompa Yhtymä Oy:n ja Paalupaikka Oy:n oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut. Samalla MAO vahvisti Vannetukku.fi Oy:n ja Iisalmen Autosompa Oy:n loukanneen Daimlerin tavaramerkki- ja mallioikeuksia sekä määräsi muista seuraamuksista.

(VV)

Alempi oikeusaste

MAO:n 21.3.2018 antama yksipuolinen tuomio 170/18.

Ratkaisun lainvoimaisuusEi lainvoimainen
Asiasanatmallioikeuden loukkaus, tavaramerkit, yhteisömalli
Huomautukset

Ratkaisu luettavissa täältä.