MAO:451/19

Instanssin nimiMAO
Diaarinumero2019/307
Ratkaisun päivämäärä21.10.2019
Tuomion numero451
Laki, lainkohtaSopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettu laki 6 §, 7 §
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)Elisa Oyj
Osapuolet, vastaaja(t)Telia Finland Oyj

Elisa Oyj vaati, että MAO kieltää Telia Finlandia jatkamasta tai uudistamasta menettelyään, jossa se markkinoi kunta-asiakkaille teleoperaattoripalvelujaan (1) väittämällä suoraan tai epäsuorasti, että aiemman MAO:n KL-Kuntahankinnat Oy:n teleoperaattoripalveluiden hankintaa koskevan päätöksen myötä uudet toimenpiteet ja sopimukset teleoperaattorien kanssa tulkitaan suorahankinnoiksi tai (2) vastaavilla ilmaisuilla, joilla se esittää, että kunta-asiakkailla ei olisi hankintalain mukaista oikeutta väliaikaisesti – kunnes uusi kilpailutus on lainvoimainen – järjestää hankintaa hankkimalla teleoperaattoripalvelut väliaikaisella sopimuksella myös muualta kuin Telialta.

MAO:ssa asianosaisten välinen erimielisyys on aiheutunut erityisesti siitä, oliko Telian markkinoinnissa ollut kyse uusien kunta-asiakkaiden hankkimiseen tähtäävästä markkinoinnista ja onko Telian markkinointimenettely kohdistunut Elisaan ja sen kunta-asiakkaisiin. Lisäksi arvioitavana oli Telian markkinoinnin totuudenvastaisuus ja harhaanjohtavuus.

Telian markkinoinnin ja siinä käytetyn hankintalain tulkintaan viittavan ilmaisun osalta MAO katsoi, että edellä mainittujen kysymysten arvioinnissa merkitystä olisi annettava myös hankintalain säännöksille. Tältä osin MAO arvioi hankintalain 93 §:n esitöitä (HE 190/2009 vp) sekä KHO:n välipäätöstä (16.2.2015) taltionumero 410, joiden valossa se tarkasteli Telian hankintojen väliaikaiseen järjestämiseen liittyviä markkinointiväittämiä.

MAO katsoi, että Telian tulkinnalle siitä, että hankinnan kohteena olevien teleoperaattoripalveluiden järjestämistä tulisi arvioida yksinomaan suorahankintoja koskevien hankintasäännösten perusteella MAO:n lainvoimaisen päätöksen jälkeen ja ennen uuden tarjouskilpailun järjestämistä, ei olisi perusteita. Tarkempi ilmaisujen sopimattomuutta koskeva arvio tuli arvioitavaksi vasta pääasian yhteydessä.

MAO totesi, ettei SopMenL:ssa säädetä niistä perusteista, joiden nojalla lain 7 §:n mukainen väliaikainen kielto voidaan määrätä. Väliaikainen kielto tulee määrätä lähinnä sellaisissa tapauksissa, joissa on todennäköistä, että väitetty totuudenvastainen ja harhaanjohtava menettely tullaan vähintään samassa laajuudessa kieltämään myös asian lopullisessa ratkaisussa. MAO:n näkemyksen mukaan Elisa oli esittänyt riittävän todennäköisiä perusteita väliaikaisen kiellon määräämiseksi edellä kuvatussa laajuudessa. Telian kiellettävästä menettelystä saattoi MAO:n mukaan todennäköisin syin aiheutua, että se jatkuisi ja aiheuttaisi Elisalle vahinkoa. Sen vuoksi edellytykset väliaikaisen kiellon määräämiselle kuvatun laajuisena täyttyivät.

MAO määräsi Telialle väliaikaisen kiellon jatkaa tai uudistaa teleoperaattoripalvelujensa markkinointia edellä kuvatulla tai vastaavalla tavalla kunta-asiakkaille. Kiellon tueksi MAO määräsi 500.000 euron uhkasakon.

(AL)

Ratkaisun lainvoimaisuusEi lainvoimainen
Asiasanatsopimaton menettely, väliaikainen kielto