MAO:484/20

Instanssin nimiMAO
Diaarinumero2017/127
Ratkaisun päivämäärä3.11.2020
Tuomion numero484
Laki, lainkohtaVälimiesmenettelystä annettu laki 2 §, 5.1 §, Patenttilaki 43 §
Riidanalaisen patentin numeroFI 118907
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)A
Osapuolet, vastaaja(t)Veikkaus Oy

Asiassa oli kyse MAO:n toimivallan arvioinnista oikeudenkäyntiväitteen johdosta. Kantaja A on patentin numero FI 118907 (”kannepatentti”) nykyinen haltija. Kannepatentti koskee pelimenetelmää, jonka avulla voidaan tarjota jatkopelejä erilaisille lotto- ja kenopeleille. A oli MAO:ssa esittänyt muun ohella kannepatenttiin ja tekijänoikeuslakiin perustuvia vaatimuksia (diaarinumero 2017/127) sekä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin perustuvan kieltovaatimuksen (diaarinumero 2017/349).

Veikkaus Oy oli tehnyt ennen pääasiaan vastaamista oikeudenkäyntiväitteen MAO:n puuttuvasta toimivallasta kannepatenttiin perustettujen vaatimusten osalta. Oikeudenkäyntiväitteen mukaan MAO ei ollut toimivaltainen käsittelemään kannepatenttiin perustettuja vaatimuksia, sillä mainituilta osin kysymys on sopimukseen liittyvästä erimielisyydestä, joka kyseiseen sopimukseen sisältyvän välityslausekkeen mukaan tulee käsitellä välimiesoikeudessa.

Veikkaus Oy esitti, että sen edeltäjän Raha-automaattiyhdistyksen ja kannepatentin aikaisemman haltijan AXO-Service Oy:n välillä on 18.4.2012 ja 23.4.2012 allekirjoitettu sovintosopimus, jonka mukaan AXO-Service Oy on luopunut kaikista vaatimuksista RAY:tä kohtaan RAY:n kaikkiin peleihin nähden koko kannepatentin voimassaoloajan osalta. Sovintosopimukseen sisältyvän välityslausekkeen mukaan kaikki sovintosopimuksesta aiheutuvat riidat muun muassa kannepatenttiin liittyen ratkaistaan lopullisesti välimiesmenettelyssä.

A esitti, että sovintosopimus ei koske häntä ja että Veikkaus Oy ei voi vedota sovintosopimukseen käsillä olevassa asiassa. A:n esittämän mukaan kanteessa ei ole kysymys sellaisista erimielisyyksistä, joiden oikeuspaikasta olisi sovittu. Kanteessa esitetyt vaatimukset ovat lisäksi A:n mukaan kytköksissä MAO:n asiassa diaarinumero 2017/349 esitettyyn SopMenL:iin perustuvaan kieltovaatimukseen, jonka vuoksi kaikki vaatimukset olisi käsiteltävä MAO:ssa.

MAO:n oli arvioitava asiassa ensiksi, voiko Veikkaus Oy vedota Raha-automaattiyhdistyksen ja AXO-Service Oy:n välillä tehtyyn sovintosopimukseen sisältyvään välityssopimukseen. Tämän jälkeen oli tarvittaessa arvioitava sitä, koskeeko kyseinen välityssopimus esillä olevia kannepatenttiin perustettuja vaatimuksia.

Veikkaus Oy:n mukaan sovintosopimuksen mukaiset oikeudet ovat siirtyneet Veikkaus Oy:lle suoraan vuoden 2017 arpajaislain muutoksella, joten se voi vedota mainittuun sovintosopimukseen suhteessa A:han. A:n mukaan sovintosopimus ei koske häntä, ja A:n edeltäjä kannepatentin haltijana AXO-Service Oy on luopunut tietyistä oikeuksista kannepatentilla suojattuun keksintöön vain suhteessa RAY:een. Sovintosopimuksessa on ollut kysymys patenttilain 43 §:ssä tarkoitetusta käyttöluvasta, jonka edelleen luovutuksesta ei ole sovittu. Arpajaislain muutoksella ei ole voitu siirtää Veikkaus Oy:lle oikeuksia tai varoja, joita RAY:llä ei ole ollut.

MAO totesi välityslausekkeen soveltumisesta asianosaisiin, että sovintosopimusta ja siihen perustuvia oikeuksia on pidettävä sellaisina RAY:n oikeuksina, jotka ovat suoraan arpajaislain muutoksen nojalla siirtyneet käsillä olevassa asiassa vastaajana olevalle Veikkaus Oy:lle. Veikkaus Oy voi siten vedota sovintosopimukseen välimiesmenettelylain 2 §:n mukaisena asianosaisten välisenä sopimuksena.

Veikkaus Oy:n mukaan sovintosopimuksen sanamuoto on selvä sen osalta, että sopimusta sovelletaan kaikkiin RAY:n ja sen sijaan tulleen Veikkaus Oy:n peleihin. A:n mukaan, mikäli sovintosopimusta tulkitaan sen allekirjoittamiseen johtaneen kirjeenvaihdon valossa, on selvää, että sovintosopimuksen on tarkoitettu koskevan vain yhtä tiettyä Veikkaus Oy:n peliä, josta kanteessa ei nyt ollut kysymys.

MAO totesi välityssopimuksen soveltumisesta kyseessä olevaan asiaan, että kaikki nyt esillä olevat vaatimukset on perustettu kannepatentin eli sovintosopimuksessa yksilöidyn patentin loukkaamiseen ja on siten selvää, että väitetyn yksinoikeuden loukkauksen osalta kanteessa on kyse sovintosopimuksessa tarkoitetusta erimielisyydestä.

MAO päätyi katsomaan, että sovintosopimukseen sisältyvä välityslauseke huomioon ottaen MAO ei ole välimiesmenettelylain 5 §:n 1 momentin perusteella toimivaltainen tutkimaan kannevaatimuksia kannepatenttiin perustetuilta osin. MAO jätti tutkimatta A:n kannevaatimukset 1–3 sekä kannevaatimukset 4–5 ja muut vaatimukset siltä osin kuin ne on perustettu patenttiin numero FI 118907.

(JT)

Ratkaisun lainvoimaisuusEi lainvoimainen.
Asiasanatpatentit, toimivalta, välimiesmenettely
Huomautukset

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 4.1.2021.

Ratkaisu on luettavissa täältä.