Tapauksessa on kyse hyödyllisyysmallin mitättömäksi julistamisesta. Caminno Consulting Oy (Caminno) vaati, että markkinaoikeus (MAO) kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) valituksenalaisen päätöksen ja julistaa Renssi Finland Oy (Renssi) hyödyllisyysmallin numero 13208 rekisteröinnin kokonaan mitättömäksi. Perusteluina esitettiin, että itsenäisen suojavaatimuksen 1 kaikki piirteet a-g olivat tulleet tunnetuiksi ennen hakemuspäivää. Renssi vaati, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi Renssi esitti, että viitejulkaisu D4 tulee jättää huomiotta, koska se on esitetty vasta markkinaoikeudelle.
MAO totesi, ettei viitejulkaisun D4 esittämiselle ollut estettä ja hylkäsi vaatimuksen sen osalta. MAO:n tarkasteltavaksi tuli, eroaako keksintö selvästi siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää. Keksinnöllisyyttä tarkasteltiin viitejulkaisujen D1-D4 avulla. Markkinaoikeus totesi, että keksinnöllisyyden taso voi hyödyllisyysmallien kohdalla olla alhaisempi kuin patenttien kohdalla ja hyödyllisyysmallien osalta selvällä erolla tarkoitetaan, että keksintö ei saa olla aivan ilmeisesti johdettavissa aikaisemmin tunnetusta.
MAO arvioi, oliko viitejulkaisu D2 tullut julkiseksi. Renssi oli ladannut videon yksityiseen Facebook-ryhmään, jossa oli olut useita jäseniä, jotka eivät olleet sitoutuneet salassapitoon. MAO totesi, että viitejulkaisun julkiseksi tuleminen edellyttää vain, että kyseisestä julkaisusta voi saada tiedon yksikin sellainen, joka ei ole velvollinen pitämään saamaansa tietoa salassa. Näin ollen MAO katsoi, että D2 oli tullut julkiseksi ennen hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää ja se on siten pidettävä osana tekniikan tasoa.
MAO totesi, että viitejulkaisun D2 mukainen käyttövoimansiirtäjänsuoja sisältää suojavaatimuksen 1 piirteet a–f, mutta se ei sisällä piirrettä g. MAO arvioi, onko suojavaatimuksen 1 piirre g alan ammattimiehelle aivan ilmeinen markkinaoikeudessa esitettyjen viitejulkaisujen D2 tai D4 perusteella. MAO katsoi, että suojavaatimuksessa esitetty keksintö ei eroa selvästi viitejulkaisussa D2 esitetystä laitteesta, kun otetaan huomioon viitejulkaisusta D4 tunnettu. MAO totesi, ettei suojavaatimusasetelma siten ole hyväksyttävissä.
MAO hylkäsi vaaitumuksen viitejulkaisun D4 jättämisestä ottamatta huomioon ja kumosi PRH:n päätöksen 21.2.2024 palauttaen asian PRH:lle hyödyllisyysmallin rekisteröinnin julistamiseksi kokonaan mitättömäksi.
(VJ)