MAO:563/19

Instanssin nimiMAO
Diaarinumero2019/312
Ratkaisun päivämäärä27.12.2019
Tuomion numero563
Laki, lainkohtaTavaramerkkilain 3 §, 6 §:n 1 momentin 2 kohta
Tavaramerkin nimiPUMA (kuvio)
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)Puma SE
Osapuolet, vastaaja(t)Patentti- ja rekisterihallitus

Asiassa oli kyse luokan 25 tavaroille ”jalkineet, päähineet, vaatteet” rekisteröidyn tavaramerkin Ruma (kuvio) ja saman luokan tavaroille rekisteröidyn Puma SE:n EU-tavaramerkin numero 12579728 PUMA (kuvio) välisen sekaannusvaaran arvioinnista.

Puma SE oli tehnyt PRH:lle väitteen A:n tavaramerkkirekisteröintiä vastaan tavaramerkin Ruma (kuvio) puuttuvan erottamiskyvyn sekä sen perusteella, että merkki aiheuttaa sekaannusvaaran sen aiempaan EU-tavaramerkkiin. PRH oli valituksenalaisella 24.7.2019 päivätyllä päätöksellä hylännyt väitteen.

MAO:ssa tuli ensiksi arvioitavaksi tavaramerkin Ruma (kuvio) erottamiskyky tavaroille luokassa 25. Tavaramerkkilain 3 §:n mukaan merkin katsotaan olevan erottamiskykyinen, jos sen avulla voidaan elinkeinotoiminnassa erottaa tavarat toisen tavaroista.

Tavaramerkin suojaamat tuotteet oli suunnattu suurelle yleisölle, joka koostui tavanomaisesti valistuneista ja kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista keskivertokuluttajista. MAO arvioi, että kohdeyleisö ymmärsi tavaramerkin sisältävän sanan ruma huolimatta siitä, että sen ensimmäinen kirjain on käänteinen r-kirjain. Erottamiskyvyn kannalta tällä seikalla ei ollut olennaista merkitystä. Keskivertokuluttaja ei MAO:n arvion mukaan miellä tavaramerkin Ruma (kuvio) kuvailevan tavaroiden laatua, joten sitä ei ole pidettävä erottamiskyvyttömänä tämän vuoksi. MAO hylkäsi vaatimusten tavaramerkkirekisteröinnin kumoamisesta puuttuvan erottamiskyvyn perusteella.

Seuraavaksi tuli arvioitavaksi merkkien välinen sekaannusvaara. Tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin sisältää sen, ettei muu kuin tavaramerkin haltija saa ilman tämän suostumusta käyttää elinkeinotoiminnassaan tavaroittensa tunnuksena merkkiä, joka sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin samoja tai samankaltaisia tavaroita varten suojattu tavaramerkki, aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaran, joka sisältää myös vaaran merkin ja tavaramerkin välisestä mielleyhtymästä.

Vertailtavien tavaramerkkien Ruma (kuvio) ja PUMA (kuvio) suojaamat tavarat olivat samoja. Tavaramerkissä Ruma (kuvio) oli ensimmäinen kirjain kirjoitettu isolla ja siinä oli käytetty tavanomaista kirjasintyyppiä. Tavaramerkissä PUMA (kuvio) oli jossain määrin tyylitelty kirjasintyyppi ja kaikki kirjaimet kirjoitettu isolla. MAO arvioi, että vaikka vertailtavat merkit olivat lyhyitä ja niiden ulkoasussa oli kyseiset eroavuudet, merkit kuitenkin olivat ulkoasultaan jossain määrin samankaltaisia, huomioiden, että merkeissä eroavat alkukirjaimet P ja R muistuttavat toisiaan. Lausuntatavaltaan ja merkityssisällöltään merkit puolestaan olivat erilaisia. Kun muuta selvitystä ei oltu esitetty, MAO arvioi, että PUMA-tavaramerkki ei ollut asiassa pidettävä Suomessa tavanomaisena erottamiskykyisempänä kyseisille tavaroille.

MAO katsoi kohdeyleisön kiinnittävän huomiota erityisesti kyseisten merkkien merkityssisältöjen eroihin. Kohdeyleisö kiinnittää erityisesti huomiota merkkien alkuosiin, jotka tapauksessa erosivat toisistaan. MAO päätyi katsomaan, että vertailtavat merkit olivat kokonaisuutena arvioiden siinä määrin erilaisia, että niiden välillä ei ollut sekaannusvaaraa merkkien kattamien tavaroiden samuudesta huolimatta.

Markkinaoikeus hylkäsi valituksen.

(AL)

Ratkaisun lainvoimaisuusEi tiedossa
Asiasanaterottamiskyky, sekoitettavuus, tavaramerkit
Huomautukset

Ratkaisu luettavissa täältä.