Neste Oyj oli 27.1.2017 hakenut suomalaista patenttia keksinnölle nimeltä ”Fuel compositions with enhanced cold properties and methods of making the same” (kylmäominaisuuksiltaan parannettuja polttoainekoostumuksia ja niiden valmistusmenetelmiä), johon Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) myönsi patentin numero FI 127307. North European Oil Trade Oy (NEOT Oy) ja UPM-Kymmene Oyj olivat tehneet väiteet edellä mainittua patenttia vastaan ja molemmat vaativat patentin kumoamista kokonaisuudessaan. PRH oli 30.5.2022 tekemällään päätöksellä kumonnut patentin.
Neste Oyj vaati markkinaoikeudelta (MAO) PRH:n päätöksen kumoamista ja asian palauttamista PRH:lle patentin pysyttämiseksi, joko ensisijaisesti vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 mukaisesti tai vaihtoehtoisesti patenttivaatimusasetelma 2–4 mukaisesti. UPM-Kymmene Oyj ja NEOT Oy vaativat valituksen hylkäämistä, sillä patenttivaatimuksen keksintö ei eroa tunnetusta teknisestä vaikutuksesta ja siltä puuttuu keksinnöllisyys.
Asiassa on kyse siitä patenttivaatimusasetelmissa esitetyn keksinnön selitys niin selvä, että alan ammattimies voi selityksen perusteella käyttää mainittua keksintöä, käsittävätkö edellä mainitut patenttivaatimukset sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä, onko patenttisuojaa laajennettu sen jälkeen, kun PRH on ilmoittanut patenttihakemuksen olevan hyväksyttävissä, ja onko edellä mainituissa patenttivaatimusasetelmissa esitetty keksintö keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.
Selityksen riittävyydestä MAO totesi, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan keksinnön selitys voidaan katsoa riittämättömäksi, jos asiassa esitettyjen todennettavissa olevien seikkojen perusteella on syytä vakavasti epäillä selityksen riittävyyttä. MAO katsoi, että patenttivaatimyksen 1 mukaiset dieselpolttoaineseokset oli mahdollista alan ammattimiehelle valmistaa. Selitys oli niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä, eikä patenttivaatimusasetelman 1 hyväksymiselle ollut patenttilain 25 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua estettä.
Neste Oyj:n alkuperäisessä englanninkielisessä patenttihakemuksessa on kirjattu, että C14–C20-alueen i- ja n-parafiinien määrien suhde on 1,1–2,2. Neste Oyj toimitti myös suomenkielisen käännöksen, jossa edellä mainittu suhde oli kirjattu muodossa ”1,1–2”. Neste Oyj pyysi patenttilain 27 b §:n 1 momentin perusteella PRH:ta korjaamaan suomenkielisen käännöksen muodon vastaamaan englanninkielistä alkuperäistä hakemusta eli muotoon 1,1–2,2. PRH ei kuuluttanut käännöksen korjauksesta, jota MAO arvioi, että käännöksen korjauksen kuuluttaminen on täysin hakijasta riippumaton viranomaisen toimenpide.
UPM-Kymmene Oyj esitti, että tarkasteltavana oleva patentti on myönnetyssä muodossaan sisältänyt lisättyä materiaalia, sillä suomenkielisen käännöksen kohdalle suhde oli merkitty muotoon ”1,1–2”, jolle ei ollut tukea engalnninkielisessä perusasiakirjassa ja tämän johdosta patenttisuoja oli laajentunut. MAO totesi, että patentti oli myönnetty UPM-Kymmene Oyj väittämässä muodossa, mutta asiassa tuli arvioida hakijan ja PRH:n toimia.
MAO katsoi, että kun hakija esittää MAO:ssa patenttivaatimusasetelman, johon on korjattu käännöksen virhe, jonka hakija on jo patenttilain 27 b §:n 1 momentin mukaisesti korjannut PRH:n väitekäsittelyn aikana, vaikkakaan PRH ei ole sitä kuuluttanut vireillä olevan väitemenettelyn johdosta, käännöksen virheen korjaamista ei voida katsoa patenttisuojan laajentamiseksi. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 hyväksymiselle ei siten ole patenttilain 25 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua estettä.
Keksinnöllisyyden osalta MAO totesi, että keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi valitaan tyypillisesti lähintä tekniikan tasoa edustavassa viitejulkaisussa yhdistelmänä esitetty piirteiden joukko, josta lähtevällä kehitystyöllä on parhaat edellytykset päätyä ilmeisellä tavalla patenttivaatimuksessa esitettyyn keksintöön. Tapauksessa lähtökohdaksi valikoitui viitejulkaisun D1 taulukossa 7 esitetty fossiilisen dieselkomponentin B ja soijaöljystä valmistetun uusiutuvan polttoainekomponentin seos ja MAO katsoi, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen dieselpolttoaineseos eroaa mainitusta tunnetusta polttoaineseoksesta piirteiden P3 ja P4 osalta.
MAO arvioi myös, oliko erottavilla piirteillä P3 ja P4 tarkasteltavana olevassa patentissa esitetty tekninen vaikutus. Tähän MAO totesi, että piirteet P3 ja P4 saavat aikaan keksinnön mukaisen teknisen vaikutuksen, eivätkä kyseisissä piirteissä esitetyt vaihteluvälit siten olleet mielivaltaisesti valittuja. MAO arvioi viimeisenä päätöksessään patenttivaatimuksen 1 mukaisen dieselpolttoaineseoksen eroa eri viitejulkaisujen tunnettuun tasoon. MAO tuli johtopäätökseen, että se eroaa olennaisesti viitejulkaisusta D1 tai D3 yksin taikka viitejulkaisujen D1 ja D7, D11, D12, D13 tai D15 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.
MAO kumoaa PRH:n päätöksen ja palauttaa asian PRH:lle patentin numero FI 127307 pysyttämiseksi voimassa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 mukaisessa muodossa.
(SK)