Tapaus koskee Neste Oyj:n (Neste) patenttia FI 128672, joka rekisteröitiin 15.1.2020. UPM-Kymmene Oyj (UPM) teki 14.7.2024 väitteen patenttia vastaan ja vaati sen kumoamista. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) pysytti patentin voimassa muutetussa muodossa 12.4.2023. UPM valitti tästä PRH:n päätöksestä markkinaoikeuteen (MAO).
MAO:n arvioitavana oli, onko patentin FI 128672 patenttivaatimusasetelmassa esitetty keksinnön selitys niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä, ja onko mainittu keksintö uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtaneen patenttihakemuksen tekemispäivää. MAO arvioi siis keksinnön selityksen selvyyttä, sekä keksinnön uutuutta ja keksinnöllisyyttä.
MAO tarkasteli itsenäistä patenttivaatimusta 1 ja epäitsenäisiä patenttivaatimuksia 2-12 ja päätyi hylkäämään UPM:n valituksen sillä perusteella, ettei UPM ollut esittänyt mitään sellaista, jonka perusteella PRH:n päätös tulisi kumota.
Selityksen riittävyyden osalta MAO totesi, että UPM ei ollut esittänyt sellaisia todennettavissa olevia seikkoja, joiden perusteella olisi syytä vakavasti epäillä patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän selityksen riittävyyttä. Selitys on siten niin selvä, että alan ammattimies voi käyttää kuvattua menetelmää. Patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole patenttilain 25 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua estettä. Selityksessä selitettiin ainakin yksi toteutustapa. Maon mukaan ei ole perustetta vaatia, että toteutustavan lisäksi selityksessä selostettaisiin menetelmää edustavaa esimerkkiä.
MAO totesi, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi viitejulkaisuista D1 ja D8 tunnettuun menetelmään nähden. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole uutuuden osalta patenttilain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua estettä, Viitejulkaisusta D1 ja D8 ei käy MAO:n mukaan yksiselitteisesti ilmi patenttivaatimuksen 1 piirteet P5 ja P6.
MAO valitsi viitejulkaisut D1 ja D8 tarkasteltavaksi lähimmän tunnetun tekniikan tasona keksinnöllisyyden määrittämiseksi, koska niissä kuvataan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän kanssa samaan tarkoitukseen kehitettyä menetelmää. Kummassakin on MAO:n mukaan samat yhteiset tekniset piirteet, kun fraktiointilaitteena käytetään ohutkalvohaihdutinta, kuin patenttivaatimuksessa 1. Koska viitejulkaisussa D1 on lisäksi esitetty pakattu höyrystrippauskolonni ohutkalvohaihduttimen vaihtoehtona, se edustaa lähintä tunnettua tekniikkaa.
MAO määritti ensimmäiseksi objektiiviseksi ongelmaksi raakamäntyöljyn vedenpoistovaiheen ylitteeseen päätyvien vapaiden rasva- ja hartsihappojen määrän vähentämisen. Toiseksi objektiiviseksi ongelmaksi vaihtoehtoisen tavan löytämisen poistaa vesi mäntyöljysyötteestä. Mao totesi, että arkkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan silloin, kun tarkasteltavana oleva keksintö ratkaisee jonkin erityisen teknisen ongelman, tunnettuun tekniikkaan kuuluva ratkaisu on alan ammattimiehelle ilmeinen vain, jos se on esitetty kyseisen teknisen ongelman ratkaisuna (ks. esim. T 1179/16 kohta 3.4.4).
Ensimmäisen objektiivisen teknisen ongelman osalta, MAO tarkasteltuaan UPM:n väitteitä totesi, että viitejulkaisuissa D2, D4, D5, D6, D7, D9, D10 tai D11 ei ole esitetty sellaista, joka ohjaisi alan ammattimiestä vaihtamaan viitejulkaisun D1 kuvan 3 menetelmän ensimmäisessä suoritusmuodossa vedenpoistoon käytettävän ohutkalvohaihduttimen tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1 esitettyyn fraktiointilaitteeseen. Kyseisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä ei siten ole alan ammattimiehelle ilmeinen viitejulkaisun D1 kuvan 3 menetelmän ensimmäiseen suoritusmuotoon nähden.
Toisen objektiivisen teknisen ongelman osalta, MAO tarkasteltuaan UPM:n väitteitä totesi, että viitejulkaisuissa D4, D5, D6, D9, D10, D11, D12 ja D13 ei ole esitetty sellaista, joka alan ammattimiehen korvaamaan viitejulkaisun D1 kuvan 3 menetelmän toisessa suoritusmuodossa vedenpoistoon käytettävän höyrystrippauskolonnin tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä fraktiointilaitteella. Kyseisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole alan ammattimiehelle ilmeinen myöskään viitejulkaisun D1 kuvan 3 menetelmän toiseen suoritusmuotoon nähden.
MAO tarkasteli myös muita yhdistelmiä viitejulkaisuja ja tuli siihen tulokseen, että tarkasteltavana oleva menetelmä eroaa olennaisesti viitejulkaisuista tunnetusta tekniikasta. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole myöskään keksinnöllisyyden osalta patenttilain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua estettä.
(EB)