Tapauksessa patentinhaltijat Agensys, Inc. ja Seattle Genetics, Inc eivät olleet suorittaneet eurooppapatentin vuosimaksua määräajassa. Agensys, Inc. ja Seattle Genetics, Inc vetosivat patenttilain 71 a §. Markkinaoikeuden tehtävänä oli arvioida, oliko valittajien katsottava toimineen niin huolellisesti kuin olosuhteet ovat vaatineet kysymyksessä olevan Suomessa voimaansaatetun eurooppapatentin kahdeksannen vuosimaksun maksamisen määräajan noudattamiseksi.
Asiassa oli kyse Suomessa voimaan saatetun eurooppapatentin numero FI/EP 2 621 526 kahdeksannen vuosimaksun maksamisesta vasta erääntymisen jälkeen. Patentinhaltijat Agensys, Inc. ja Seattle Genetics, Inc (myöhemmin valittajat) olivat tehneet Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) patenttilain 71 a §:n mukaisen esityksen siitä, että mainitun eurooppapatentin kahdeksas vuosimaksu katsottaisiin suoritetuksi määräajassa. PRH oli 8.9.2020 antanut hylkäävän päätöksen valittajien esitykseen. Valittajat olivat vaatineet markkinaoikeutta kumoamaan PRH:n päätöksen ja markkinaoikeutta hyväksymään valittajien patenttilain 71 a §:n mukaisen esityksen. Valittajien mukaan maksun hoitamisessa oli tapahtunut ”virheiden ketju”, jota voidaan pitää yksittäisenä virheenä. PRH esitti, että perusteita sen valituksenalaisen päätöksen muuttamiselle ei ollut.
Lähtökohtana patenttilain 41 §:n 1 momentin mukaan vuosimaksu erääntyy maksettavaksi sen kalenterikuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa vuosimaksu alkaa ja pykälän 3 momentin mukaan vuosimaksu voidaan suorittaa vahvistettuine korotuksineen kuuden kuukauden kuluessa erääntymispäivästä.
Valittajat olivat vedonneet patenttilain 71 a §, jonka mukaan, jos patentinhakija tai patentinhaltija on muussa kuin mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetussa asiassa kärsinyt oikeudenmenetyksen sen takia, että hän ei ole suorittanut toimenpidettä patenttiviranomaisessa mainitussa laissa tai sen nojalla vahvistetussa määräajassa, mutta hän on toiminut niin huolellisesti kuin olosuhteet vaativat määräaikaa noudattaakseen, ja jos hän suorittaa toimenpiteen kahden kuukauden kuluessa esteen päättymisestä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua määräajan päättymisestä, patenttiviranomaisen tulee todeta, että toimenpide on katsottava suoritetuksi määräajassa.
Kyseinen säännös perustuu Euroopan patenttisopimuksen 122 artiklaan. Markkinaoikeus arvioi hallituksen esitystä HE 161/1995 ja korosti, että Suomen patenttiviranomaisen ja Euroopan patenttiviraston tulkintalinjojen on oltava mahdollisimman yhdenmukaisia.
Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä on katsottu, ettei Euroopan patenttisopimuksen 122 artiklaa tule ymmärtää tavanomaiseksi keinoksi palauttaa menetetty määräaika. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännössä oikeudenmenetyksen korjaamisperusteeksi on sen sijaan hyväksytty irrallinen virhe normaalisti tyydyttävässä järjestelmässä tai muuten toimivaksi osoitetun järjestelmän harvinainen ja satunnainen virhe (Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisut J 2/86 ja J 3/86).
Asiassa kysymyksessä olevan vuosimaksun maksamatta jättäminen oli johtunut siitä, että työntekijä oli virheellisesti jättänyt merkitsemättä osaston käyttämään tilausohjelmistoon pyynnön vuosimaksujen maksamisesta Suomen osalta. Työntekijän oli pitänyt tarkistaa saamiensa ohjeiden noudattaminen kolmella eri tarkastustoimenpiteellä, mutta siitä huolimatta virhettä ei havaittu.
Markkinaoikeus katsoi, että valittajat eivät osoittaneet, että määräajassa suorittamatta jäänyt vuosimaksu olisi johtunut muuten toimivaksi osoitetun järjestelmän yksittäisestä tai satunnaisesta virheestä. Näin ollen markkinaoikeus hylkäsi valituksen.
Tästä pääset tapauksessa valitettuun PRH:n päätökseen.
(MH)