-verkkolehtiAsiassa oli kyse muutetuista patenttivaatimuksista. Tapauksessa Kaarinan TR-Työstö Oy oli tehnyt väitteen patenttia numero FI 125880 vastaan ja vaatinut, että patentti kumotaan kokonaisuudessaan. PRH oli 10.1.2019 antamallaan päätöksellä kumonnut patentin. Patentin haltija Picote Solutions Oy Ltd valitti päätöksestä markkinaoikeuteen ja esitti viisi vaihtoehtoista patenttivaatimusasetelmaa. MAO arvioi tapauksessa oliko Picote Solutionsin esittämissä muutetuissa patenttivaatimuksissa ilmaistu täsmällisesti se, mitä patentilla haluttiin suojata, oliko muutettujen patenttivaatimusten mukainen keksintö uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä oli tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää ja oliko keksintö teollisesti käytettävissä.
Picote Solutions vaati, että MAO kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja pysyttää patentin voimassa MAO:Ssa esitetyn vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 mukaisessa muutetussa muodossa tai jonkin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman mukaisessa muutetussa muodossa. Patentin mukainen keksintö koski menetelmää ja työstölaitetta, joiden avulla voitiin esimerkiksi avata viemärin runkoputken ja huoneistolinjan liitos sen jälkeen, kun runkoputki oli pinnoitettu sukittamalla. Patentissa esitetyllä menetelmällä ja työstölaitteella liitoksen tukkivaan pinnoitesukkaan voitiin tehdä reikä huoneistolinjasta käsin työstämällä. MAO:ssa ensisijaisesti käsiteltävän vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelmaan kuului yksi itsenäinen patenttivaatimus sekä epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–14.
TR-Työstö esitti, että patentti sisälsi kaksi toisistaan riippumatonta keksintöä, koska patenttivaatimus 1 liittyi puhkaistun reiän reunojen ohjattuun hiontaan ja patenttivaatimukset 10 ja 14 reiän tekemiseen. TR-Työstö esitti myös, ettei patenttivaatimuksen 1 jako johdanto- ja tunnusmerkkiosaan täyttänyt patenttimääräysten vaatimuksia. MAO totesi, etteivät patenttilain 10 §:ssä tarkoitettu keksinnön yhtenäisyys ja patenttimääräyksissä tarkoitettu patenttivaatimuksen jakaminen johdanto- ja tunnusmerkkiosaan olleet patenttilain 25 §:n mukaisia väiteperusteita. Asiassa ei ollut arvioitava, oliko vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 1 esitetty keksintö yhtenäinen tai oliko mainitun patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 jaettu oikein johdanto- ja tunnusmerkkiosaan.
TR-Työstö esitti lisäksi, että patentti tulisi pitää kumottuna PRH:n valituksenalaisesta päätöksestä ilmi käyvillä perusteilla. MAO totesi, että valituksenalaisen päätöksen mukaan patentin patenttivaatimukselta 14 puuttui uutuus ja patenttivaatimukselta 15 keksinnöllisyys, mutta patenttivaatimukset 1–13, 16 ja 17 olivat uusia ja keksinnöllisiä. MAO:ssa ensisijaisesti käsiteltävä vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1 sisälsi patenttivaatimukset 1–14, joista patenttivaatimukset 1–13 olivat samat kuin valituksenalaisessa päätöksessä tarkastellut patenttivaatimukset 1–13 ja patenttivaatimus 14 sama kuin valituksenalaisessa päätöksessä tarkasteltu patenttivaatimus 17. Valituksenalaisessa päätöksessä ei ollut käsitelty muita patenttilain 25 §:ssä säädettyjä väiteperusteita kuin uutuutta ja keksinnöllisyyttä. Näin ollen valituksenalaisessa päätöksessä ei ollut esitetty mitään sellaista, jonka perusteella vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1 ei olisi hyväksyttävissä. Myös PRH oli antamassaan lausunnossa esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimukset olivat uusia ja erosivat olennaisesti tunnetusta tekniikasta ja että kyseinen vaatimusasetelma oli siten hyväksyttävissä.
Patenttivaatimusten täsmällisyys
Edellä kuvatun lisäksi TR-Työstö esitti, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimus 14 oli epätäsmällinen, koska se viittasi patenttivaatimuksiin 1–13. Lisäksi MAO katsoi TR-Työstön esittäneen, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimukset 10 ja 11 olivat epätäsmällisiä. MAO totesi, ettei patenttilain 8 §:ssä tarkoitettu patenttivaatimusten täsmällisyys ollut patenttilain 25 §:n mukainen väiteperuste. Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslautakunta oli ratkaisussaan G 3/14 katsonut, että patenttivaatimusten täsmällisyys oli väitekäsittelyssä tutkittavissa siinä laajuudessa kuin myönnettyjä patenttivaatimuksia oli muutettu. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimukset 1, 10, 11 ja 14 olivat sisältyneet myönnettyyn patenttivaatimusasetelmaan eikä niitä ollut muutettu. Asiassa ei tullut arvioida sitä, oliko vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksissa 1, 10, 11 ja 14 ilmaistu täsmällisesti se, mitä patentilla haluttiin suojata.
Uutuus ja keksinnöllisyys
Lisäksi TR-Työstö esitti, että PRH olisi katsonut viitejulkaisussa D4 esitetyn hiomalaitteen olevan patentoitavuuden este, koska sillä saavutettiin sama lopputulos kuin kysymyksessä olevan patentin hiomalaitteella. PRH oli valituksenalaisessa päätöksessään todennut, ettei patentin patenttivaatimus 14 ollut uusi ja patenttivaatimus 15 keksinnöllinen viitejulkaisuun D4 nähden. MAO totesi, ettei vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 1 ollut myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksia 14–16 vastaavia patenttivaatimuksia eikä asia tullut tältä osin arvioitavaksi. TR-Työstö esitti myös, ettei viitejulkaisussa D4 ollut todettu, ettei ilmalla täytettäviä pusseja voisi olla useita taipuisan vaijerin ympärille säteittäin sijoitettuina. MAO totesi, että uutuuden ja keksinnöllisyyden arvioinnissa otettiin huomioon piirteet, jotka kävivät viitejulkaisusta ilmi selvästi ja yksiselitteisesti joko suoraan tai epäsuorasti. Viitejulkaisun sisältöön kuuluviksi ei siten katsottu piirteitä, jotka eivät käyneet viitejulkaisusta sanotulla tavalla ilmi, vaikka piirteitä ei olisikaan nimenomaisesti suljettu pois viitejulkaisun sisällöstä. Koska mainittua piirrettä ei ollut viitejulkaisussa D4, ei vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 mukainen piirteiden yhdistelmä ollut tullut tunnetuksi kyseisestä viitejulkaisusta tai ollut alan ammattimiehelle ilmeinen sen perusteella.
Vastauksena muihin TR-työstön esittämiin väitteisiin MAO totesi, ettei TR-työstö ollut täsmentänyt väitteitään riittävällä tavalla eikä esittänyt ja yksilöinyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 minkään patenttivaatimuksen kaikkien piirteiden yhdistelmä kävisi ilmi viitejulkaisusta D17 tai D18 tai olisi alan ammattimiehelle niiden perusteella ilmeinen. Näin ollen kyseisillä viitejulkaisuilla ei ollut merkitystä mainitun patenttivaatimusasetelman patenttivaatimusten uutuutta ja keksinnöllisyyttä arvioitaessa. Edellä oleva huomioon ottaen MAO katsoi, ettei markkinaoikeudessa ollut esitetty sellaista, jonka perusteella vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksilta puuttui uutuus tai keksinnöllisyys.
Teollinen käyttö
TR-Työstö esitti lisäksi, että myönnetty epäitsenäinen patenttivaatimus 10 ei ollut teollisesti toteuttamiskelpoinen, koska reiän tekemisvälineiden edessä oli ohjauslaite, joka muodostui pyöreästä, reunoiltaan tai muusta kohdastaan leikkaamattomasta painosta, eikä patentissa ollut esitetty muuta rakennetta ohjauslaitteelle. MAO totesi, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 epäitsenäinen patenttivaatimus 10 vastasi myönnettyä epäitsenäistä patenttivaatimusta 10. Patenttivaatimuksen 10 sanamuoto ei sinänsä rajoittanut patenttivaatimuksen kohteena olevaa työstölaitetta siten, että ohjauslaitteena voisi olla vain reiän tekemisvälineen edessä oleva paino, jossa ei ollut leikkaavaa osaa. Toisaalta sellainenkin työstölaite, jossa reiän tekemisvälineiden edessä olisi materiaalia leikkaamaton ohjauslaite, joka estäisi reiän tekemisen siihen tarkoitetuilla välineillä, olisi sinänsä esimerkiksi teollisesti valmistettavissa ja siten teollisesti käytettävissä. MAO katsoi siten, että patenttilain 1 §:n 1 momentissa säädetty teollisen käytön edellytys täyttyi.
Edellä esitetyillä perusteilla MAO katsoi, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksissa 1–14 esitetty keksintö oli uusi ja erosi olennaisesti tunnetusta tekniikasta. Lisäksi epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 10 esitetty keksintö oli teollisesti käytettävissä. MAO kumosi PRH:n päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi patentin numero FI 125880 pysyttämiseksi voimassa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimusten 1–14 mukaisessa muutetussa muodossa. MAO hylkäsi Kaarinan TR-Työstö Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ollut kohtuutonta, että Kaarinan TR-Työstö Oy sai pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
(HM)