Markkinaoikeuden käsittelemässä tapauksessa oli kyse Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot JNP Oy:n (myöhemmin JNP) vaatimuksesta kumota A:n aputoiminimen Lutakon Leidi rekisteröinti ja sakon uhalla kieltää A:ta käyttämästä sitä. JNP vaati, että markkinaoikeus velvoittaa A:n suorittamaan 30.000 euron hyvityksen aputoiminimen ”Lutakon Leidi” oikeudettomaan rekisteröintiin liittyvästä oikeudenloukkauksesta. JNP vaati myös, että markkinaoikeus velvoittaa A:n suorittamaan JNP:lle 36.000 euron vahingonkorvauksen sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisella menettelyllä aiheuttamasta taloudellisesta vahingosta sekä oikeudenkäyntikulut.
JNP:lla on ollut vuodesta 2001 asti omistuksessaan Jyväskylässä kiinteistö, jolla sijaitsee ”Lutakon Leidi” -niminen rakennus. JNP on harjoittanut omistusaikana liiketilojen vuokraustoimintaa Lutakon Leidin tiloissa. JNP:n mukaan ”Lutakon Leidi” on vakiintunut sen aputoiminimeksi vuonna 2004, liike- ja juhlatilojen vuokrauksen tuomialalle.
A oli harjoittanut elinkeinotoimintaa Lutakon Leidi -rakennuksessa, JNP:n vuokralaisena 1.10.2005 alkaen. A:lla oli ollut osapuolten väliseen vuokrasopimukseen perustuen oikeus käyttää rinnakkain JNP:n kanssa Lutakon Leidi -aputoiminimeä. A:n käyttöoikeus kyseiseen aputoiminimeen kuitenkin päättyi vuokrasopimuksen päättymisen yhteydessä vuonna 2020. A:lle on kuitenkin rekisteröity aputoiminimi ”Lutakon Leidi” vuonna 2014, jonka toimiala oli JNP:n mukaan sama verrattuna JNP:n vakiintuneen aputoiminimen toimialaan. JNP:n mukaan tämä rekisteröinti oli tullut JNP:n tietoon vasta vuonna 2020. Tiedon saatuaan JNP oli ryhtynyt tarvittaviin suojaustoimiin. JNP:n mukaan A oli toiminut tahallisesti rekisteröidessään toiminimen itselleen. JNP vaati rekisteröinnin kumoamista, sillä se on sekoitettavissa JNP:n vakiinnuttamaan aputoiminimeen. JNP:n mukaan rekisteröinti oli myös ollut toiminimilain vastainen, sillä aputoiminimi oli lain 8 § tarkoittama yleisesti käytetty paikannimi.
JNP:n mukaan A oli pyrkinyt hyötymään JNP:lle kuuluneesta vakiintuneesta aputoiminimestä ja oli yrittänyt estää JNP:tä käyttämästä sitä. JNP:n mukaan A on sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain yleislausekkeen perusteella menetellyt hyvän tavan vastaisesti ja omiaan johtanut yleisöä harhaan. JNP:n mukaan A:n menettelystä oli aiheutunut haittaa ja vahinkoa vuokratuottojen menetyksenä 3.627,78 euroa kuukaudessa maaliskuusta 2021 alkaen, joita JNP vaati korvattavaksi.
A vaati ensisijaisesti, että markkinaoikeus jättää kanteen tutkimatta, ja toissijaisesti markkinaoikeutta hylkäämään kanteen. A:n mukaan nimi ”Lutakon Leidi” ei ollut vakiintunut tarkoittamaan JNP:n omistamaa kiinteistöä tai rakennusta eikä se ollut vakiintunut JNP:n aputoiminimeksi. A:n mukaan kyseistä nimeä oli käytetty A:n tilausravintolassa vuodesta 2005 alkaen, josta JNP oli ollut tietoinen. A:n mukaan aputoiminimi ”Lutakon Leidi” oli tilausravintola, joka eroaa toimialana JNP:n harjoittamasta kiinteistöjen vuokraustoiminnasta. A ei myöskään ollut vilpillisessä mielessä hakiessaan aputoiminimeä rekisteröitäväksi eikä loukannut JNP:n oikeutta. A:n mukaana JNP:n omistamaa rakennusta ei oltu nimetty Lutakon Leidiksi kiinteistörekisterissä, rakennus ei ollut yleisesti tunnettu sillä nimellä eikä Lutakon Leidillä ollut goodwill-arvoa ennen A:n toimintaa, joka teki nimen tutuksi. A:n mukaan nimi oli yksilöivä toimiala huomioon ottaen ja nimi ei ollut yleisesti käytettävä paikannimi. A:n mukaan JNP:n hyvitysvaatimus ja vahingonkorvausvaatimus olivat perusteettomia. A:n vuokrasuhteen päättymisen jälkeen JNP oli vuokrannut ravintolatilat uudelle yrittäjälle, joka oli käyttänyt luvatta A:n aputoiminimeä vastaavaa nimeä. Tästä A oli huomauttanut yrittäjälle. A:n mukaan JNP:lle ei ollut aiheutunut vahinkoa eikä A ollut estänyt JNP:n uutta vuokralaista toimimasta kyseisissä ravintolatiloissa, eikä A:n menettely johtanut uuden vuokralaisen toiminnan päättymiseen. A:n mukaan JNP oli passiivisuutensa vuoksi menettänyt oikeuden esittää vaatimuksia asiassa.
Markkinaoikeus yhdisti asian käsittelyssä aputoiminimeen liittyvän asian (diaarinumero 20168/2021) ja markkinaoikeudellisen asian koskien sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa (diaarinumero 20169/2021). Markkinaoikeuden tehtävänä oli toiminimioikeudellisesti arvioida, oliko JNP käyttänyt nimeä Lutakon Leidi yksilöidessään elinkeinotoimintansa osan ja oliko JNP vakiinnuttanut kyseisen nimen aputoiminimekseen kanteessa väitetyllä tavalla.
Markkinaoikeuden mukaan toiminimilain esitöissä (HE 238/1978) on todettu, että osakeyhtiö saa harjoittaa osaa toiminnastaan aputoiminimellä, lähtökohtana se, että nimi voidaan kytkeä osakeyhtiön tiettyyn osaan. Toiminimilain mukaan tämän yksinoikeuden saaminen vakiinnuttamalla edellyttää, että toiminimeä on käytetty siinä määrin, että se on jo saanut itsenäistä taloudellista arvoa eli good-willia. Vakiintumisen perusteella yksinoikeuteen vetoavan on voitava näyttää vakiintumisen edellytysten toteutuneen. Rekisteröidyn aputoiminimen haltijalla ei ole tällaista velvollisuutta.
Markkinaoikeus totesi, että JNP:lla oli todistustaakka siitä, että tunnus Lutakon Leidi olisi vakiintunut sen aputoiminimeksi. JNP:n asiakirja ja henkilötodistelusta ilmeni, että nimeä Lutakon Leidi ja siihen viittaavia nimityksiä, oli käytetty vähäisissä määrin. JNP:n todistelusta ei ilmennyt, että JNP olisi yksilöinyt liike- ja juhlatilojen vuokraustoimintaansa asiakkailleen tai yleisölle tunnuksella Lutakon Leidi eikä tapauksessa esitetty muuta todistelua, josta olisi ilmennyt JNP:n käyttäneen tunnusta Lutakon Leidi vuokraustoiminnan markkinoinnissa.
Markkinaoikeus katsoi, että JNP:ltä jäi näyttämättä, että se olisi harjoittanut elinkeinotoimintaa tunnuksella Lutakon Leidi tai edes käyttänyt sitä elinkeinotoimintansa osan tunnuksena. Näin ollen JNP ei ollut vakiinnuttanut tunnusta Lutakon Leidi toiminimilain 2 § 1 momentin mukaisesti aputoiminimekseen.
Markkinaoikeus katsoi, että A oli voinut hakea tunnusta Lutakon Leidi sitä rekisteröitäväksi, sillä A:lle rekisteröity aputoiminimi Lutakon Leidi oli toiminimilain 8 §:ssä edellytetyllä tavalla yksilöivä. Näin ollen markkinaoikeus hylkäsi JNP:n hyvitysvaatimuksen.
Markkinaoikeus myös käsitteli JNP:n vaatimuksen, joka koski sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaista menettelyä ja hylkäsi sen. JNP ei ollut esittänyt sellaisia perusteita vaatimukselleen, jonka johdosta se olisi voitu hyväksyä.
Täten markkinaoikeus hylkäsi molemmat kanteet ja velvoitti JNP:n korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 § mukaisesti.
(MH)