Markkinaoikeuden käsittelemässä asiassa oli kyse haetun tavaramerkin erottamiskyvyn arvioinnista. Tapauksessa Laattapiste Oy (myöhemmin hakija) oli hakenut tavaramerkkiä luokissa 35, 37, 39 ja 42 sanamerkille ”PROJEKTIASSARI”. Tavaramerkkiluokat koskevat mm. mainontaa, rakentamista, kuljetusta ja tieteellisiä ja teknologisia palveluita. Patentti- ja rekisterihallitus (myöhemmin PRH, vastapuoli) ei ollut myöntänyt hakijalle haettua tavaramerkkiä. Hakija valitti PRH:n päätöksestä markkinaoikeuteen ja vaati, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian PRH:lle tavaramerkin rekisteröintiä varten.
Markkinaoikeuden tehtävänä oli arvioida, onko haettu merkki ”PROJEKTIASSARI” katsottava erottamiskykyiseksi palveluille luokissa 35, 37, 39 ja 42. Markkinaoikeus arvioi tavaramerkkilain 11 § 2 momenttia, jonka mukaan erottamiskykyisenä ei pidetä merkkiä, joka voi kuvailla tavaroiden tai palveluiden lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa, palvelujen suoritusajankohtaa taikka muuta niiden ominaisuutta (kohta 1), josta on tullut elinkeinotoiminnassa yleisesti käytetty nimitys tavarasta tai palvelusta (kohta 2) tai jolla ei muulla tavoin voida elinkeinotoiminnassa erottaa tavaramerkin haltijan tavaroita tai palveluita toisen tavaroista tai palveluista (kohta 3).
Markkinaoikeuden mukaan merkin kuvailevuutta tarkastellaan yksittäistapauksittain suhteessa rekisteröinnin kattamiin tavaroihin ja palveluihin. Merkin kuvailevuuden arvioinnissa otetaan huomioon tavarat tai palvelut, joita varten merkki on haluttu rekisteröidä ja se, miten kohdeyleisö ymmärtää merkin. Oikeuskäytännössä on katsottu, että merkin pitäminen kuvailevana edellyttää merkin ja kyseessä olevien tavaroiden tai palveluiden välillä, joita varten rekisteröintiä haetaan, on olemassa riittävän suora ja konkreettinen yhteys. Kohdeyleisön tulee havaita heti, että merkillä kuvaillaan kyseessä olevia tavaroita ja palveluita tai niiden tiettyä ominaisuutta.
Markkinaoikeus arvioi sanamerkin ”PROJEKTIASSARI” merkitystä ja piti sitä kuvailevana ja yleissanana, johon kohdistuu vapaana pitämisen tarve (tavaramerkkilain 11 §:n 1 momentin 1 kohdan esityöt HE 201/2018 vp s. 92). Markkinaoikeus totesi, että merkkiä on pidettävä kyseisten palveluiden yhteydessä käytettynä kuvailevana, eikä merkin siten ole katsottava kykenevän ilmaisemaan kyseessä olevien palveluiden kaupallista alkuperää. Näin ollen markkinaoikeus hylkäsi valituksen.
(MH)