Tapauksessa Anstar Oy (jäljempänä Anstar) oli hakenut patenttia keksinnölleen nimeltä ”palkki ja menetelmä palkin valmistamiseksi” 8.12.2016, jolle Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on myöntänyt patentin numero FI 127611 15.10.2018. Kyseessä oleva patentti suojaa teräspalkkia, joka on täytettävissä betonilla ja kovettumisen jälkeen toimii liittorakenteena. Kyseisen keksinnön tarkoituksena on valmistaa palkki joka nopeuttaa betonin kuivumisaikaa. Keksintö koskee itsenäistä patenttivaatimusta 1 sekä epäitsenäistä patenttivaatimusta 2-4.
Peikko Group Oy (jäljempänä Peikko Group) on 27.6.2019, tehnyt väitteen patenttia vastaan ja vaatinut, että PRH kumoaa patentin kokonaisuudessaan. PRH on kuitenkin hylännyt väitteen päätöksessään 28.9.2020, jonka seurauksena Peikko Group on valittanut päätöksestä markkinaoikeuteen. Peikko Group on vaatinut, että sekä valituksenalainen päätös ja patentti numero FI 127611 kokonaisuudessaan kumotaan.
Peikko Groupin mukaan itsenäinen patenttivaatimus ei ole keksinnöllinen, kun otetaan huomioon lähin tekniikan taso. Peikko Groupin mukaan PRH oli virheellisesti katsonut, että itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetty keksintö olennaisesti eroaisi jo tunnetusta tekniikasta. Peikko Groupin mukaan itsenäisen patenttivaatimuksen mukainen palkkia ei ollut keksinnöllinen, sillä alan ammattilainen päätyisi kyseisen patenttivaatimuksen mukaiseen palkkiin jo tunnetun tekniikan avulla. PRH on kuitenkin lausunnossaan esittänyt, että itsenäisessä patenttivaatimuksessa määritelty keksintö voidaan todeta olevan uusi sekä eroavan olennaisesti aiemmin tunnetusta tekniikasta. PRH:n mukaan alan ammattilainen ei päätysi patenttivaatimuksen mukaiseen yhdistelmään.
Vastauksessaan Anstar totesi, että kyseinen itsenäinen patenttivaatimus on uusi sekä erottuu aiemmin tunnetusta. Anstar on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää kyseisen valituksen sekä pystyttää patentin voimassa myönnetyssä muodossa tai toissijaisesti vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman mukaisessa muutetussa muodossa.
Markkinaoikeuden tulkittavana tapauksessa oli onko patenttivaatimuksissa esitetty keksintö keksinnöllinen suhteessa siihen minkä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää. Markkinaoikeuden käsittelyn aikana on viitattu useampaan viitejulkaisuun, joissa on esitetty tunnettua tekniikka suhteessa tapauksessa käsiteltävänä olevaan itsenäiseen patenttivaatimukseen.
Markkinaoikeus katsoi arvioinnissa, että alan ammattimies ei päätyisi kykyseiseen ratkaisuun tai pitäisi viitejulkaisussa esitettyä ratkaisua työnsä lähtökohtana, tavoitteenaan siirtää pois kosteutta valetusta betonista. Markkinaoikeus huomioi arvioinnissaan Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännön. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että keksinnöllisyyden arvioinnissa käytettävä lähin tekninen taso on tavanomaisesti tekniikan tason julkaisu. Julkaisun esittämä sisältö on kehitetty tai pyrkii saman tarkoitukseen kuin arvioinnin alla olevan patenttivaatimuksessa esitetty keksintö, jolla olennaisemmat tekniset piirteet ovat yhteiset. Lähimmän tekniikan tason julkaisun valinnassa lisäperusteena on teknisen ongelman samankaltaisuus.
Markkinaoikeus totesi, että aiemmassa käsitellyssä tai markkinaoikeuden käsittelyssä ei ole esitetty viitejulkaisua, joka esittäisi samaan tarkoitukseen kehitettyä palkkia tai vastaavaa rakennetta josta kävisi ilmi kyseessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen mukainen keksintö. Näin ollen markkinaoikeus on katsonut, että tapauksessa itsenäistä patenttivaatimus 1 on pidettävä keksinnöllisenä suhteessa aiemmin tunnettuun sekä arvioinnissa käytettyihin viitejulkaisuihin. Patenttivaatimusasetelman mukainen keksintö on näin ollen myönnetyssä muodossa patentoitavissa. Valitus on siten hylättävä
(SU)