Oy Kongskilde Juko Ltd (Kongskilde) katsoi, että PelTuote Oy (Peltuote) ja Pekka Lappalainen (PL), Peltuotteen toimitusjohtaja, olivat menetelleen SopMenL 1, 2, 4 ja 6 §:ien vastaisesti ja vaati, että heitä kielletään sakon uhalla jatkamasta tai uudistamasta Kongskilden kivenkeruukoneiden kanssa sekoitettavissa olevien kivenkeruukoneiden valmistamista tai markkinoimista ja kantajan liikesalaisuuksien, teknisten esikuvien ja ohjeiden sekä mallien hyväksikäyttöä valmistamalla tai valmistuttamalla kivenkeruukoneita. Lisäksi kantaja vaati, että vastaajaa kielletään käyttämästä totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia ilmaisuja markkinoinnissaan.
Molempien yritysten liiketoimintaan sisältyi konepajatoimintaa ja kivenkeruukoneiden valmistusta. Kongskilde solmi Peltuotteen ja PL:n kanssa vuonna 1992 yhteistyösopimuksen, jonka perusteella PL jälleenmyi Kivikarhun varaosia ja peruskorjausosia sekä suoritti koneiden takuukorjauksia. Tässä yhteydessä vastaaja sai käyttää Kivikarhu-tavaramerkkiä. Lisäksi vastaaja oli saanut tietoonsa kantajan asiakastietorekisterin ja sitoutunut kirjallisesti olemaan käyttämästä rekisteriä kilpailevaan liiketoimintaan.
Peltuote oli ryhtynyt vuonna 1995 valmistamaan ja markkinoimaan kivenkeruukoneita nimellä ”Kivi-Pekka”. Kone oli toimintaperiaatteiltaan ja ulkonäöltään samankaltainen kuin kantajan kone. Konetta markkinoitiin muun muassa ”markkinoiden tehokkaimmaksi kivenkeruukoneeksi” ja että se ”kerää ehdottomasti puhtaimmat kivet”. Lisäksi mainoksissa ilmoitettiin tuotteen olevan patentoitu, vaikka ainoastaan tuotteen yksi osa oli suojattu hyödyllisyysmallilla. Peltuote oli lähettänyt asiakkailleen vuonna 1997 kirjeitä, joissa tarjottiin Kivikarhukoneen huolto- ja varaosapalvelua ja kirjeen yhteydessä oli myös Kivi-Pekka koneen esite.
MT katsoi, että PL oli tehnyt useita vuosia yhteistyötä kantajan kanssa Kivikarhukoneiden huolto- ja korjaustoiminnassa sekä osallistunut koneen kehittämiseen. PL tunsi koneen tekniikan hyvin ja oli itsenäisesti harjoittamassaan varaosamyynnissä tutustunut tuotteiden asiakaskuntaan. MT katsoi, että Peltuotteen Kivi-Pekka kone oli ollut erotettavissa Kongskilden Kivikarhu koneesta. MT totesi, että annetun selvityksen perusteella kivenkeruukoneiden toimintaperiaatteet olivat yleisesti alalla tunnettuja. Selvityksen perusteella ammattitaitoinen henkilö kykeni koneen osiin purkamalla ja osia mallina käyttäen suunnittelemaan ja rakentamaan vastaavanlaisen koneen. Kantaja ei ollut yksilöinyt liikesalaisuuksia, joita vastaajan väitettiin väärinkäyttäneen toiminnassaan. Kantaja ei myöskään ollut osoittanut omistavansa patentteja tai muita yksinoikeuksia Kivikarhu koneen teknisiin ratkaisuihin. Näin ollen Peltuote ei ollut sopimattomasti jäljitellyt Kivikarhu kivenkeruukonetta eikä toiminnassa ollut käytetty hyväksi kantajan liikesalaisuuksia. Asiakasrekisterin käyttämisen osalta MT katsoi, että vastaaja oli kyennyt keräämään tiedot oman liiketoimintansa kautta eikä ollut näin ollen väärinkäyttänyt kantajan asiakasrekisteritietoja.
MT totesi, että Kivikarhu koneen nimeä ei ollut käytetty sopimattomasti eikä tuotteesta ollut annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja vastaajan markkinoinnissa. Kuitenkin omien tuotteidensa osalta vastaaja oli käyttänyt superlatiivi-ilmauksia ”tehokkain” ja ”ehdottomasti puhtaimmat kivet”. Koska vastaaja ei ollut esittänyt selvitystä väitteidensä tueksi, MT katsoi vastaajan menetelleen tältä osin hyvän liiketavan vastaisesti. Lisäksi vastaaja oli menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti käyttäessään markkinoinnissa sanaa ”patentti”, vaikka tuotteeseen oli vain hyödyllisyysmalli.
(NH)