Kantajat olivat vaatineet, että Brio Oy:tä SopMenL:n säännösten nojalla sakon uhalla kielletään
1. markkinoimasta ja myymästä hakijan jääkiekkopelin kanssa samankaltaista jääkiekkopeliä, jota on markkinoitu nimellä ”Sudden Death”;
2. markkinoimasta suoramarkkinointijulkaisuissa ja postimyyntiluetteloissa sekä pitämästä myymälöissä esillä myyntitarkoituksessa hakijoiden valmistamien ja markkinoimien PlayOff ja Eric Lindros Lightning Hockey jääkiekkopelien kanssa samankaltaista, nimellä ”Sudden Death” markkinoitua jääkiekkopeliä.
Kantajien mukaan Brio Oy:n jääkiekkopeli oli muotoilultaan ja pelaajahahmoiltaan jäljennös Stiga AB:n vastaavanlaisesta pelistä. He väittivät, että Brio Oy yritti hyötyä kantajien jääkiekkopelin hyvästä maineesta.
MT viittasi aluksi aiempaan ratkaisukäytäntöönsä ja SopMenL:n esitöihin, joiden perustella MT:n toimivaltaan kuuluu lähinnä markkinointia koskevien sääntöjen soveltaminen. MT totesi, että tuotteen myyntiä sinänsä ei voida kieltää SopMenL:n säännösten nojalla.
MT:n mukaan osapuolten jääkiekkopelit ja muutkin markkinoilla olevat jääkiekkopelit olivat pitkälti samankaltaisia. Kantajilla ei ollut näytetty olevan mallioikeutta tai muuta vastaavaa oikeutta markkinoimaansa peliin. Osapuolten pelien samankaltaisuus johtui pitkälti jääkiekkopeliin liittyvistä toiminnallisista seikoista, joilla pyrittiin kuvaamaan oikeata jääkiekkopeliä. Brio Oy:n peli erosi kuitenkin kantajien pelistä yksityiskohdiltaan ja pakkaukseltaan, johon oli myös merkitty Brio Oy:n logo. Samankaltaisuuksista huolimatta Brio Oy:n peli oli erotettavissa kantajien PlayOff -pelistä. Toisen kantajan pelin osalta MT totesi, ettei Brio Oy:n peli ollut ollut samaan aikaan markkinoilla sen kanssa.
MT katsoi, ettei Brio Oy:n markkinointi ollut aiheuttanut sekaantumisvaaraa markkinoidun pelin kaupallisen alkuperän suhteen eikä se ollut sitä markkinoimalla menetellyt elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä muutoinkaan hakijan kannalta sopimattomasti. MT hylkäsi kantajien hakemuksen.
(MT)