Patentti- ja rekisterihallitus oli hyväksynyt Kveaner Power AB:n hakemuksen ja myönsi patentin keksinnölle ”Prosessi mustalipeän loppuhaihduttamiseksi” 15.11.2005.
Patentti- ja rekisterihallitus hylkäsi Andritz Oy:n vaatimuksen Kveaner Power AB:n (nykyisin Metso Power AB) patentin kumoamisesta, mutta pysytti patentin voimassa muutetussa muodossa. Julkaisussa R1 kävi ilmi väitteen kohteena olevan vaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä, jossa loppuhaihdutuksessa on kolme laitetta (A, B ja C), jotka on kytketty sarjaan lipeän suhteen ja rinnakkain käyttöhöyryn suhteen ja joissa toisiohöyry on avoimessa yhteydessä. R1:n menetelmässä loppuhaihdutuksen laitteista ensimmäisenä olevaan laitteeseen A syötettävää höyryä on kuristettu venttiilillä D1, jolloin laitteeseen A syötettävän höyryn määrä on pienempi kuin laitteisiin B ja C syötettävä. R1:stä ei ilmene, että sarjaan kytketyistä laitteista viimeisenä oleviin laitteisiin B ja C syötettävän höyryn painetta aktiivisesti nostettaisiin. R2:n menetelmässä loppuhaihdutus tehdään kolmessa haihdutuslaitteessa, joihin syötettävän höyryn paine on suurin laitteessa B, jossa on suurin lipeäpitoisuus. Paine-ero on siinä saatu aikaan venttiileillä kuristamalla. R3:ssa on kyse StoraEnson Imatran massatehtaalla käytetystä kolmesta mustalipeän suhteen sarjaan ja höyryn suhteen rinnakkain kytketystä laitteesta koostuva loppuhaihduttimesta, jossa toisiohöyry on koottu samaan linjaan, mutta siitä ei käy ilmi, että loppuhaihduttimen laitteissa toisiohöyry olisi avoimessa yhteydessä. Kyseisen laitteen ensiohöyryn painetta on säädetty venttiileillä kuristamalla. R5:ssa on lipeän haihdutuslaitteisto, jossa laitteet 1a-1d on kytketty mustalipeän suhteen sarjaan ja laitteet 1a-1c rinnakkain käyttöhöyryn suhteen ja siitä käy myös ilmi, että laitteisiin 1a-1c syötettävän höyryn paine on 4 bar ja suurimman lipeäpitoisuuden laitteessa 1d, 5 bar. R5:sta ei käy ilmi että laitteeseen 1d syötettävä höyry olisi kytketty rinnan laitteiden 1a-1c tai että kaikkien laitteiden 1a-1d toisiohöyryt olisivat avoimessa yhteydessä. R6 koskee mustalipeän haihdutusta ja siinä käy ilmi matalapaineisen höyryn käyttö haihdutuksessa ja loppuhaihdutuksessa. Missään näistä edellä mainituista julkaisuista ei kuvattu kaikkia itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän määritteitä, joten vaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi.
Vaatimuksen 1 menetelmää tarkasteltaessa lähintä tekniikan tasoa edustaa R1. Niiden menetelmien ero on se, miten loppuhaihdutuksessa lipeän suhteen sarjaan ja käyttöhöyryn suhteen rinnakkain kytketyissä laitteissa on järjestetty laitteiden väliset paine-erot. Patenttivaatimuksen 1 menetelmässä laitteisiin syötettävä höyry saatetaan korkeampaan paineeseen suhteessa toisessa/toisissa laitteissa olevaan paineeseen eli painetta nostetaan aktiivisesti. R1:n menetelmässä laitteisiin syötettävää höyryä kuristetaan, jotta ensimmäiseen laitteeseen menevän höyryn paine laskee. Täten patenttivaatimuksen 1 keksintö ratkaisee sen, miten järjestää R1:n menetelmälle vaihtoehtoisella tavalla höyrynsyöttö lipeän suhteen sarjaan ja käyttöhöyryn suhteen rinnan kytkettyihin haihdutuslaitteisiin niin, että suurimman lipeäpitoisuuden laitteen syötettävän höyryn paine on suurempi kuin muissa haihdutuslaitteissa. R1-R3:n ja R5:n perusteella on selvää, että lipeähaihdutuksessa on vakiintunut käytäntö saada aikaan lipeän loppuhaihdutuksessa suurimman lipeäpitoisuuden laitteeseen pienemmän lipeäpitoisuuden laitetta/laitteitta korkeampi syötettävä höyryn paine. R1-R3:ssa korkeampi höyryn paine on saatu aikaan syöttölinjan venttiileillä kuristamalla. R5:ssa korkeampi paine tulee erillisestä linjasta tarkemmin määrittelemättömällä tavalla. R1-R3:sta, R5:sta tai R6:sta ei ilmene mitään sellaista, minkä perusteella alan ammattimies lähtisi R1 lähtökohtanaan kehittämään vaihtoehtoista tapaa alalla käytössä olevan syötettävän höyryn paineen laskemisen sijasta juuri tälle käytännölle päinvastaisella tavalla eli nostamalla korkeimman lipeäpitoisuuden haihduttimeen syötettävän höyryn painetta. Näin ollen vaatimuksen 1 menetelmä eroaa edellä mainituista julkaisuista ja siten myös epäitsenäiset patenttivaatimukset 2-8 eroavat näistä julkaisuista.
PRH:n valituslautakunta kumosi PRH:n päätöksen ja palautti asian patentin pitämiseksi voimassa valituslautakunnalle Metso Power AB:n selitykseen liitettyjen vaihtoehtoisten vaatimusten mukaisessa muodossa. Vaihtoehtoisten vaatimusten mukaan mustalipeän haihdutusmenetelmässä keskeisintä on korkeimman lipeäpitoisuuden laitteeseen syötettävän ensiohöyryn paineen nostaminen korkeampaan paineeseen suhteessa toisten laitteiden paineeseen. R1-R3:n mukaan loppuhaihdutin muodostuu kolmesta lipeän suhteen sarjaan ja ensiöhöyryn suhteen rinnakkain kytketystä laitteesta, joiden toisiohöyryt ovat R1/R2:n mukaan avoimessa yhteydessä keskenään, mutta ei R3:n mukaan ja niiden kaikkien mukaan korkeimman höyrypitoisuuden laitteessa on suurin paine. Ensiöhöyry johdetaan kaikkiin kolmeen laitteeseen säätöventtiilien kautta, jolloin paine-ero laitteiden välillä saadaan laskemalla painetta. R5:n lipeän haihdutuslaitteistossa on neljä lipeän suhteen kytkettyä laitetta, joista kolme on kytketty rinnakkain ensiohöyryn suhteen. Neljännessä laitteessa on korkein paine ja lipeäpitoisuus, mutta R5:sta ei ilmene, että se olisi kytketty höyryn suhteen rinnakkain kolmen muun laitteen kanssa eikä sitä, että jokaisen laitteen toisiohöyryt olisivat avoimessa yhteydessä keskenään. R6:ssa esitetään matalapaineisen höyryn käyttö mustalipeän haihdutuksessa ja loppuhaihdutuksessa, mutta siitä ei käy ilmi loppuhaihdutuksessa käytettävän laitteiston yksityiskohtia eikä siinä käytettäviä paineita.
R1-R3:n ja R5:n perusteella lipeän loppuhaihdutuksessa on tavanomainen käytäntö saada aikaan suurimman lipeäpitoisuuden laitteeseen korkeampi syötettävän ensiohöyryn paine kuin pienemmän lipeäpitoisuuden laitteisiin. R1-R3:n mukaan korkeampi paine on saatu aikaan syöttölinjan venttiilejä kuristamalla eli laskemalla muiden laitteiden painetta ja R5:n mukaan korkeampi paine tulee erillistä linjaa pitkin, mutta paineen aikaansaamista ei ole esitetty. R1-R3:issa tai R5/R6:issa ei ilmene, mitään sellaista, jonka perusteella alan ammattihenkilö R1:n perusteella muuttaisi alalla tavanomaisesti käytössä olevan syötettävän höyryn paineen laskemisen tilalle tavanomaisen käytännön vastaisen tavan eli korkeimman lipeäpitoisuuden haihduttimeen syötettään höyryn paineen nostamisen. Täten vaatimuksen 1 menetelmä eroaa olennaisesti edellä mainituista julkaisuista, joten estettä patentin voimassa pitämiselle ei ole.
(STY AIPPI Uutiset)