Tapauksessa oli kyse nimen tekijänoikeussuojasta.
Ulkopoliittinen instituutti oli pyytänyt poliisia tutkimaan, loukkaako Johan Beckman Instituten julkaisema ”Yhteiskuntapoliittinen tiede- ja kulttuurilehti Ulkopolitiikka” Ulkopolitiikan instituutin julkaiseman ”Ulkopolitiikka” -lehden tekijänoikeutta. Lehden markkinoinnissa oli käytetty vain sanaa Ulkopolitiikka, mikä aiheuttaa instituutin mukaan sekaannusta. Asiaa tutkinut Helsingin rikospoliisi pyysi TN:lta lausuntoa siitä, täyttyykö asiassa tekijänoikeusnormin loukkaus ja saako nimi tekijänoikeussuojaa.
TN totesi, että TekijäL 1 §:n 1 momentin nojalla kirjallisen tai taiteellisen teoksen luonut saa teokseen tekijänoikeuden. Lyhytkin lause voi olla periaatteessa tekijänoikeuden suojaama, mutta sen tulee olla riittävän itsenäinen ja omaperäinen saadakseen suojaa. TekijäL 51 §:n mukaan kirjallista tai taiteellsita teosta ei saa saattaa yleisön saataviin käyttäen sellaista teoksen nimeä, että teos tai tekijä voidaan helposti sekoittaa aikaisemmin julkistettuun teokseen tai tekijään. Tällöin teoksen nimeltä ei edellytetä itsenäisyyttä tai omaperäisyyttä suojan kriteerinä. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin katsottu, että puhtaat yleiskielen sanat tai yleisluontoiset nimet eivät voi saada suojaa pykälän nojalla.
TN katsoi, että sana ”Ulkopolitiikka” ei ole niin itsenäinen ja omaperäinen, että se saisi TekijäL 1 §:n mukaista suojaa teoksena. TekijäL 51 §:n mukaisesta suojasta TN totesi, että sana ”Ulkopolitiikka” on yleiskieltä, joka ei saa suojaa pykälän nojalla. Näillä perusteilla TN katsoi, että tapauksessa kuvattu menettely ei riko tekijänoikeuslakia.
Ratkaisussa annettiin eriävä mielipide, jossa toiminnan katsottiin olevan TekijäL 51 §:n vastaista. Mielipidettä perusteltiin sillä, että pykälän tarkoituksena on suojata tekijää sekaannukselta ja teoksen goodwill-arvon oikeudettomalta hyödyntämiseltä. Lisäksi nimen todettiin vakiintuneen lehden nimeksi sillä tavoin, että se saa TekijäL 51 §:n mukaista nimen suojaa.
(NH)