Tapaus koski tietokoneohjelman lähdekoodin teostasoa ja avoimen lähdekoodin hyödyntämistä.
Tapauksessa henkilö I oli ostanut C:n konkurssipesästä rajoittamattomat omistus-, tekijän- ja muut oikeudet C:n ohjelmistotuotteisiin valmiine ohjelmistokappaleineen mukaan lukien lähdekoodit. Konkurssipesäluettelossa, joka oli K:n allekirjoittama, salattiin C:n ohjelmisto-omaisuus. Konkurssin jälkeen K perusti SS-nimisen yhtiön ja I epäili yrityksen loukkaavan hänen oikeuttaan ohjelmistotuotteisiin kehittämällä ja myymällä konkurssimenettelyssä salattua ohjelmisto-omaisuutta. Tapausta tutkinut Helsingin poliisilaitos tiedusteli, ylittävätkö ohjelmistotuotteet teostason, syyllistyykö SS-yhtiö tekijänoikeusloukkaukseen ja voiko arviointiin vaikuttaa se, jos osa yhtiöiden ohjelmistoista pohjautuu avoimeen lähdekoodiin.
TN katsoi sille toimitetun materiaalin pohjalta, että C:n lähdekoodi on siinä määrin omaperäistä ja itsenäistä, että se saa suojaa TekijäL:n 1 §:n nojalla.
TN:n pyytämässä asiantuntijalausunnossa todettiin, että C:n konkurssipesän ohjelmistotuotteet olivat niin omaperäisiä, ettei SS-yhtiö olisi voinut päätyä samaan lopputulokseen hyödyntämättä näitä ohjelmistoja. TN kuitenkin katsoi, että mahdollisen tekijänoikeusloukkauksen tapahtuminen on näyttökysymys, joka jää tuomioistuimen arvioitavaksi.
Avoimen lähdekoodin osalta TN totesi, että sen hyödyntäminen perustuu lisenssisopimukseen ja sen ehtoihin. Koska TN ei toimivaltansa puitteissa ota kantaa sopimuskysymyksiin, TN ei ottanut kantaa avoimen lähdekoodin vaikutuksesta tilanteen arviointiin.
(NH)


