-verkkolehtiTapauksessa oli kysymys ohjelmatekstityksen teoskynnyksestä.
Hakijan jäsen oli pyytänyt tekijänoikeusneuvostolta lausuntoa siitä, oliko kuulovammaistekstitys tekijänoikeusoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettu teos tai 4 §:ssä tarkoitettu muunnelma.
TN totesi, että kuulovammaistekstitykset olivat vuorosanoja, joten ne olivat luonteeltaan sellaisia, että niiden oli vastattava ajatussisällöltään sitä suullista ilmausta, joka oli tekstittämällä muutettu kirjalliseen muotoon.
Täyttääkseen tekstityksen tarkoituksen tekstittäjä oli voinut vain rajoitetusta tehdä esimerkiksi sanavalintojen suhteen sellaisia luovia valintoja, joiden lopputuloksena syntyisi omaperäisiä ilmaisuja. TN katsoi, että kuulovammaistekstitys ei ollut siinä määrin omaperäinen, että se olisi ollut tekijänoikeuslain 1 §:ssä tai 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu teos eikä tekijänoikeuslain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu muunnelma.
(MO)