-verkkolehtiTapauksessa oli kyse klassikkosuojasta.
Hakija P oli pyytänyt tekijänoikeusneuvostolta lausuntoa Maamme-laulun suomennoksen klassikkosuojasta ja sen viiden suomentajan moraalisista oikeuksista. P:n mukaan Suomi100- internetsivuston kansallislaulun historiallisen esittelyn yhteydessä on mainittu yleinen väärinkäsitys kahden säkeistön kääntäjätiedosta. P pyysi tekijänoikeusneuvostoa lausunnollaan lopettamaan vakiintuneen virheellisen käytännön, joka loukkasi julkisesti sivistyksellisiä etuja ja Maamme-laulun suomentajien moraalisia oikeuksia.
Tekijänoikeuslain 3 § moraalisten oikeuksien mukaan tekijä on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti, kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin. Tekijänoikeus on TekijäL 43 §:n mukaan voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuodesta. Tekijänoikeuslain 53 §:n klassikkosuojan mukaan, jos kirjallisen tai taiteellisen teoksen suhteen tekijän kuoltua menetellään julkisesti sivistyksellisiä etuja loukkaavalla tavalla, on opetusministeriöllä, vaikka tekijänoikeus on lakannut tai sitä ei ole ollut, valta kieltää sellainen menettely.
Tekijänoikeusneuvosto lausui, että hakijan esittämän selvityksen perusteella kyseessä saattoi olla historiallisesti paikkansa pitämätön merkintä, mikä ei sellaisenaan loukannut klassisen teoksen aatteellisia arvoja eikä se ollut omiaan loukkaamaan sivistyksellisiä etuja. Kyse ei myöskään ollut teoksen tai sen tekijöiden maineen turmelemisesta, vaan mahdollisesti virheellisen tekijätiedon siirtymisestä lähteestä toiseen. Tekijänoikeusneuvoston mukaan viime kädessä kyseessä oli näyttökysymys, johon tekijäoikeusneuvosto ei ota kantaa.
Tekijänoikeusneuvoston lausui, että tapauksessa internetsivustolla esiintyvä kahden säkeistön virheellinenkään kääntäjätieto ei loukannut sivistyksellisiä etuja tekijänoikeuslain 53 §:ssä mainitulla tavalla.
(AH)