-verkkolehtiAsiassa hakija oli pyytänyt tekijänoikeusneuvostolta lausuntoa koskien matematiikan laskutehtävien tekijänoikeutta. Hakija kertoi valmistelevansa kirjamuotoista matematiikan tehtäväkokoelmaa. Tässä työssä tarkoituksena oli hyödyntää muun muassa muissa oppikirjoissa esiintyviä tehtäviä siten, että hakija käyttää tehtävien tehtävänantoa ja laatii ratkaisut itse. Hakija tiedusteli voiko oppikirjoissa esiintyviä tehtäviä käyttää sellaisenaan ja tarvitaanko käyttöön lupa. Lisäksi hän tiedusteli miten arvioidaan tilannetta, jossa joku on laatinut matemaattisen tehtävän, mutta on mahdollista että se on jo mukana jossakin teoksessa tai internetin keskustelupalstalla laatijan siitä tietämättä. Hakija toimitti tekijänoikeusneuvostolle tyyppiesimerkin kirjaan sisällytettävistä tehtävistä.
Tekijänoikeusneuvosto aloitti arviointinsa toteamalla, että matematiikan muotokielestä johtuu, että sen ilmaisumuodossa jää vähän tilaa ilmaisun tekijän luoville valinnoille. Tekijänoikeus ei suojaa ideoita tai asiasisältöä, jolloin esimerkiksi matemaattinen kaava, yhtälö tai teoreema ei sellaisenaan saa tekijänoikeussuojaa, mutta sen itsenäinen ja omaperäinen ilmaisumuoto voi sitä saada. Näin ollen hakijan toimittaman tyyppiesimerkin kaltainen yksittäinen lyhyehkö matemaattinen tehtävänanto ei tekijänoikeusneuvoston mukaan saanut tekijänoikeudellista suojaa tekijänoikeuslain 1 §:n mukaisena teoksena. Omaleimaisempi tehtävänanto voisi mahdollisesti tapauskohtaisen harkinnan perusteella sitä saada.
Tekijänoikeusneuvosto totesi, että matematiikan tehtäväkokoelma voi kuitenkin saada tekijänoikeudellista suojaa tekijänoikeuslain 1 §:n mukaisena teoksena tai tekijänoikeuslain 5 §:n mukaisena kokoomateoksena, mikäli aineiston valinta tai järjestely on riittävän itsenäinen tai omaperäinen. Tällöin sen käyttöön tarvitaan lähtökohtaisesti haltijan suostumus, ja tekijä on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti. Teossuojaa nauttivia tehtäviä voidaan lähtökohtaisesti lainata ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa tekijänoikeuslain 22 §:n siteeraussäännösten nojalla lainaajan oman esityksen havainnollistamis-, selkeytys- tai taustoitustarkoituksessa siten että lainauksella on asiallinen yhteys lainattavaan teokseen.
Tekijänoikeusneuvosto katsoi edelleen, että varsinaisen tekijänoikeudellisen teossuojan ohella alkuperäinen matematiikan kirja, tehtävämoniste, internetsivusto tai vastaava matematiikan tehtäviä sisältävä kokoelma voi olla lähioikeudellisesti suojattu tekijänoikeuslain 49 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisena luettelona, jos se yhdistää paljon tietoja. Se voi lisäksi olla suojattu tekijänoikeuslain 49 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisena niin kutsuttuna sui generis -tietokantana, jos sen sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta ja muut tietokantasuojan edellytykset täyttyvät.
Tekijänoikeusneuvoston mukaan sekä luettelon että tietokannan kohdalla lähioikeudellisen suojan haltijalla on yksinomainen oikeus määrätä työn koko sisällöstä tai sen laadullisesti tai määrällisesti arvioiden olennaisesta osasta. Koko työn tai sen olennaisen osan käyttöön tarvitaan lähioikeuden haltijan suostumus. Luettelon tai tietokannan yksittäiset tiedot eivät ole suojattuja. Luettelo- ja tietokantasuoja ovat voimassa 15 vuotta. Luettelosuojaa sovelletaan Suomessa ensiksi julkaistuihin töihin.
Lopuksi tekijänoikeusneuvosto totesi, että ainakin teoriassa on mahdollista, että kaksi tekijää tekevät toisistaan tietämättä saman teoksen, jolloin kumpikaan ei loukkaa toisen teossuojaa. Tällöin tehtävän laatija ei loukkaisi aiemmin saman tehtävän keksineen tekijänoikeutta, vaikka aiempi tehtävä olisikin jo julkaistu tekijälle tuntemattomassa teoksessa tai internetin keskustelupalstoilla.
(SS)