-verkkolehtiAsiassa hakijat pyysivät tekijänoikeusneuvoston (jäljempänä myös neuvosto) lausuntoa siitä, saavatko hakijoiden yksilöimät sormukset, korvakorut ja kaulakorut tekijänoikeuslain (TekijäL) mukaista teossuojaa.
Tekijänoikeuslaki ei tunne jyrkkää jaottelua puhtaisiin taide-esineisiin ja käyttöesineisiin. TekijäL 1 §:n mukaan teossuojaa voivat saada tekijän itsenäisen luovan työn tuloksena syntyneet omaperäiset teokset. Säännökseen sisältyvän esimerkkiluettelon mukaan taidekäsityön ja taideteollisuuden tuotteita suojataan taiteellisina teoksina. Näin ollen hakijoiden yksilöimät korut voivat käyttötaiteena saada teossuojaa samojen periaatteiden mukaisesti kuin muutkin teokset. Taideteollisuuden tuotteen muotoilussa lopputulokseen vaikuttavat kuitenkin tekijän luovan panoksen lisäksi tuotteen käyttötarkoituksesta johtuvat seikat.
Asiassa neuvosto katsoi, etteivät korujen käyttötarkoituksesta johtuneet seikat olleet tekijänoikeussuojan kannalta olennaisella tavalla rajanneet tekijänsä vapautta tehdä luovia valintoja. Neuvoston arvion mukaan tekijä oli korujen konkreettisessa toteutuksessa tehnyt vapaita luovia ratkaisuja saavuttaakseen tavoittelemansa luonnollisen kukkakedon tunnelman. Yksittäisten korujen koristeosien koko, väri ja ulkomuoto vaihtelivat kivien valinnan, kivi-istutusten ja asettelun myötä. Kivistä sommitellut koristeosat muodostivat kokonaisuuden yhdessä sormusrungon, korvakorujen kiinnitysosien ja kaulakorujen ketjujen kanssa. Korujen muodot, värit ja materiaalit ilmensivät tekijänsä luovaa panosta, eivätkä olleet pelkästään tai pääosin seurausta korujen käyttötarkoituksesta.
Neuvosto katsoi korujen olevan TekijäL 1 §:n tarkoittamia teoksia niiden itsenäisyyden ja omaperäisyyden vuoksi. Tekijänoikeussuoja ei estä muita hyödyntämästä samaa aihetta, geometrisiä perusmuotoja tai valmistusmenetelmää.
(TT)