Lausunnossaan tekijänoikeusneuvosto totesi, että piirroskuva voi saada tekijänoikeussuojaa, mikäli se on riittävän itsenäinen ja omaperäinen ilmentäen tekijänsä vapaita ja luovia valintoja. Tietopohjaisen päätöksenteon ekosysteemiä kuvaava kaaviokuva ei saanut tekijänoikeuslain 1 §:n mukaista tekijänoikeussuojaa.
Hakija kysyi tekijänoikeusneuvostolta, onko piirros, joka kuvaa tietopohjaisen päätöksenteon ekosyysteemiä, tai sen osa tekijänoikeuslain 1 § tarkoittama teos. Tämän piirroksen perusteella työntekijä, joka teki piirroksen, toteutti myös lopullisen graafisen version. Tähän viitataan kaaviokuvana. Hakija täydensi myöhemmin lausuntopyyntöään ja kysyi, mikäli piirros tai sen osa saisi teossuojaa, olisiko sitä pidettävä hakijan oheistaman piirroksen luonnoksen epäitsenäisenä muunnelmana vai omana itsenäisenä teoksena. Hakija kysyi myös, olisiko silloin vastineen antajan infograafiin tekemiä, erittelemiään muokkauksia pidettävä sellaisina, joiden voitaisiin katsoa kuuluvan työnantajalle syntyneen käyttöoikeuden piiriin. Lisäksi hakija kysyi, olisiko vastineen antaja loukannut tekijänoikeuslain 3 §:ssä tarkoitettuja moraalisia oikeuksia jättäessään tekijän nimen ilmoittamatta infograafin esittämisen yhteydessä.
Tekijänoikeusneuvosto perehtyi hakijan kerrosympyräkaaviopiirrokseen. Tekijänoikeusneuvosto harkitsi, ilmentääkö ympyräkaavio kokonaisuutena tai joltakin osin tekijänsä henkistä luomistyötä siinä määrin, että se ilmaisultaan itsenäisenä ja omaperäisenä teoksena saa tekijänoikeussuojaa. Tekijänoikeusneuvoston mukaan valitun kaavion rakenne ja menetelmä eivät sulje kokonaan pois tekijän vapautta tehdä valintoja. Valintojen mahdollisuus on kuitenkin rajoitettu, koska kaavio on yleissivistävä ja yksinkertaistava ja esittää asiat yksinkertaisin perusmuodoin. Tekijän käyttämä menetelmä esittää tiedot kaaviona ei tekijänoikeusneuvoston mukaan saa tekijänoikeussuojaa. Kerätyt tiedot eivät myöskään sellaisenaan saa tekijänoikeussuojaa. Runsaan tiedon sijoittelu vaatii taitoa, työtä ja harkintaa tekijältään, mutta yksityiskohtien runsaus ei sellaisenaan osoita omaperäisyyttä, ellei lopputuloksessa näy tekijän yksilöllisyys ja vapaat, sekä luovat ratkaisut. Tekijänoikeusneuvoston mukaan ulkoasun ovat määränneet pikemminkin diagrammin perusmuoto, menetelmä, looginen rakenne, sekä ulkoiset olosuhteet.
Tekijänoikeusneuvosto toteaa siten, että ympyräkaavio ei ole tekijänoikeusneuvoston arvion mukaan kokonaisuutena tai valittujen kuvioiden, eri elementtien asettelun, tekstien ja värien käytön toteutuksen ja siten piirroksen konkreettisen toteutustavan seurauksena sellainen, että sen tekijän voitaisiin teossuojan edellyttämällä tavalla katsoa tehneen sellaisia vapaita ja luovia ratkaisuja, jotka heijastaisivat hänen yksilöllisyyttään. Ympyräkaavio ei siten saa teossuojaa. Tekijänoikeusneuvosto ei kokenut tarpeelliseksi vastata muihin kysymyksiin.
Eriävä mielipide:
Eriävän mielipiteen esittävät tekijänoikeusneuvoston jäsenet totesivat, että ympyräkaaviopiirros on rajatapaus, mutta sen voidaan katsoa kokonaisuutena arvioiden yltävän teostasoon, eli sitä on pidettävä tekijänoikeuslain 1 §:n tarkoittamana teoksena. He katsoivat, että kaaviopiirroksessa on voitu tehdä niin paljon luovia valintoja parhaan esittämistavan, muotoilun, tiedon valinnan, termien, jaottelun ja värien käytön osalta, että teostaso ylittyy. Eriävän mielipiteen antavat jäsenet perustelivat, miten esimerkiksi värien ja tiedon suhteen tekijällä on ollut valinnan mahdollisuuksia.
Eriävän mielipiteen antavat katsoivat myös, että kaaviopiirrosta ei ole pidettävä toisen työntekijän käsin tekemän luonnoksen epäitsenäisenä tai itsenäisenä muunnelmana, vaikka kyseisellä idealla olisi merkitystä työprosessissa. He totesivat myös, ettei ole väliä teoskynnyksen arviointiin, että kaaviopiirrokseen on osallistunut useampi tekijä.
Kysymykseen käyttöoikeudesta eriävän mielipiteen antavat, totesivat, että työnantaja ja työntekijä voivat vapaasti sopia aiheesta. Yleensä kuitenkin katsotaan, että työnantajalle syntyy vähintään käyttöoikeus teokseen, joka on luotu työsuhteessa. Myös nimen kirjoittamisesta työntekijä ja työnantaja sopivat. Koska asia on sopimuksen sisältöön liittyvä näyttökynnys, eriävän mielipiteen antavat, eivät kokeneet, että he voivat ottaa kantaa asiaan.
(EB)