Tapauksessa oli kysymys tv-lähetyksen lyhyiden katkelmien lainaamisesta dokumenttifilmissä.
Hakija Y Oy pyysi tekijänoikeusneuvostolta lausuntoa siitä, saiko H käyttää minidokumenttielokuvassaan ”Se oli niin siinä – 20 vuotta sitten Leijonien ensimmäinen MM-voitto pani Suomen sekaisin” katkelmia vuoden 1995 jääkiekon miesten MM-finaaliottelun TV-lähetyksestä. Y Oy:n mukaan heillä oli yksinoikeus signaalioikeuden haltijana määrätä signaalin käytöstä. Lisäksi Y Oy totesi, että ottelussa ollut selostus oli KKO:n ratkaisun 1988:52 perusteella itsenäinen ja omaperäinen teos. H ei ollut maininnut selostajan nimeä ja lähdettä, minkä lisäksi H oli maininnut muiden lainausten kohdalla lähteen katkelman yhteydessä, kun taas Y Oy:n katkelmien kohdalla lähde oli vasta dokumentin lopussa. Y Oy piti menettelyä hyvän tavan vastaisena, koska se tämä saattoi johtaa yleisöä harhaan materiaalin alkuperän osalta. Vastaaja H:n mukaan lyhyiden lainausten ottaminen dokumenttiin oli sallittua tekijänoikeuslain 22 §:n sitaattisäännöksen nojalla eikä media-alalle ollut muodostunut sellaista tapaa tai käytäntöä, että selostajan nimi tulisi aina ilmoittaa lainauksen yhteydessä.
TN totesi, että tekijänoikeuslain 48 §:n 1 momentin nojalla televisiolähetystä ei saa lähettää edelleen ilman lähettäjäyrityksen suostumusta. Oikeutta on kuitenkin rajoitettu 4 momentissa, jonka mukaan 1 momentin tapauksiin sovelletaan 22 §:ssä säädettyä siteerausoikeutta ja 11 §:n 2 momentissa mainittua tekijän ilmoittamisvelvollisuutta.
TN arvioi tapauksen dokumenttifilmin ylittävän teoskynnyksen. Tekijänoikeuslain 22 §:n siteerausoikeus soveltuu, mikäli lainaamisen voidaan osoittaa toteuttavan niin sanotun vetoamisfunktion, eli siteerauksen tulee olla apuna henkisessä luomistyössä. Hyvän tavan mukaisuuden osalta tärkeitä tarkasteltavia ominaisuuksia ovat ottelukatkelman ja selostuspätkän kesto sekä suhde lainattavaan teokseen. Yksittäisen lainauksen suhteellisella osuudella lainaavasta tai lainatusta teoksesta ei ole merkitystä. Lainaukset eivät olleet dokumentin pääosassa vaan niillä taustoitettiin ja havainnollistettiin elokuvaa, minkä takia TN katsoi vetoamisfunktion täyttyneen. Näillä perusteilla TN katsoi, että lainauksia oli käytetty hyvän tavan mukaisesti ja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.
Selostajan nimen ja lähteen mainitsemisen osalta TN totesi, että media-alalla ei ole vakiintunutta käytäntöä selostajan nimen mainitsemisesta. Dokumentin lopputeksteissä oli mainittu loppuottelun lähteenä Y Oy:n elävä arkisto, vaikka muiden dokumentissa olleiden lainausten kohdalla lähde mainittiin itse lainauksen yhteydessä. Tämän vuoksi TN katsoi, että H oli toiminut epäjohdonmukaisesti ja lähde olisi tullut mainita joko lainauksien yhteydessä tai lopussa niin selkeästi ja yksityiskohtaisesti, että yksittäisten katkelmien lähteet olisivat löydettävissä suoraan ilman erillistä hakua. Näiltä osin H ei ollut toiminut hyvän tavan mukaisesti.
(NH)