Tapauksessa oli kysymys työntekijän oikeudesta keksintöön.
Hakija oli ollut työnantajan palveluksessa ja tehnyt työsuhdekeksintöilmoituksen kahdestatoista eri keksinnöstä. Työnantaja ei ollut ilmoittanut ottavansa oikeuksia keksintöihin.
Hakija pyysi lausuntoa siitä, olivatko oikeudet keksintöihin siirtyneet keksintöjen 1-4 osalta keksijälle, siirtyivätkö oikeudet keksintöjen 5-12 osalta keksijälle 4 kk odotusajan jälkeen, jos työnantaja ei antanut kirjallista vastausta säädetyssä ajassa ja koskeeko laki maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä oikeuksien mahdollisen siirtymisen jälkeen näitä keksintöjä.
Asiassa oli riidatonta, että työntekijä oli tehnyt asianmukaiset työsuhdekeksintölain edellyttämät ilmoitukset ja työnantaja ei ollut ilmoittanut ottavansa oikeuksia keksintöihin. Työsuhdekeksintölain 6 §:ssä mainittu neljän kuukauden määräaika oli hakemuksen tekemisen jälkeen umpeutunut kaikkien keksintöjen osalta. Työsuhdekeksintölautakunta katsoi, että oikeudet keksintöihin 1-12 eivät olleet siirtyneet työnantajalle vaan jääneet keksijälle. Oikeudet keksintöihin eivät olleet siirtyneet miltään osin työnantajalle työsuhdekeksintölain nojalla, eli oikeudet keksintöihin olivat jääneet kokonaisuudessaan hakijalle kaikkien keksintöjen osalta.
Työsuhdekeksintölautakunta totesi, ettei se ole toimivaltainen antamaan lausuntoa maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä annetun lain soveltamisesta. Kysymyksen 3 osalta se ei siis antanut lausuntoa ja siltä osin hakemus jätettiin tutkimatta.
(AL)