Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta hakijan työsuhteessa tekemistä keksinnöistä.
Tapauksessa keksinnön hyödyntämisestä syntyy YY Oy:lle merkittävät edut. Keksintö on tapahtunut työtehtävien täyttämisen yhteydessä työssä annetun tarkemman määräyksen tuloksena. Ratkaisuehdotusta ei ollut kuitenkaan annettu keksijälle XX, eikä hän katso käyttäneensä hyväksi työssään saamiaan kokemuksia.
Työsuhdekeksinnöistä annetun asetuksen 3 §:n mukaan keksinnön arvo määritetään sen taloudellisen hyödyn perusteella, joka työnantajalle tulee keksinnön käyttöön ottamisesta. Sekä YY Oy, että XX totesivat tämän sopivaksi arviointitavaksi. YY Oy katsoi kuitenkin, että hyötyä määritettäessä tulisi huomioida vain patentilla suojatun keksinnön osuus prosessista. Arvoa määritettäessä on otettava huomioon taloudellinen kokonaisvaikutus työsuhdekeksintöasetuksen 3 § mukaan, joten lautakunta arvioi kokonaisinvestoinnin tuottaman hyödyn.
Lautakunta arvio keksijän työsuhdeyhteyden lautakunnan käyttämän menetelmän mukaan
tasolle 1, koska keksijän tehtävänä on ollut nimenomaan kehittäminen. Johtuen pitkästä urasta kehitysinsinöörinä YY Oy:ssa ennen keksintöä, lautakunta pitää ilmeisenä, että hän on voinut käyttää keksinnössä olennaisesti hyväkseen tehtävässään saamaansa kokemusta.
(EB)