AstraZeneca UK Limitedille, joka kuuluu AstraZeneca-konserniin, oli myönnetty suomalainen patentti (1991) ja siihen perustuva lisäsuoja (1996), jotka koskivat keksintöä nimeltä ”Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisten asyylianilidien valmistamiseksi”. Kyseessä on menetelmä, jolla valmistetaan Casodex-nimisen, eturauhassyövän hoitoon tarkoitetun, lääkkeen vaikuttavaa ainetta. Astra Zeneca Oy markkinoi konsernin lääkkeitä Suomessa. Ratiopharm Oy ja ratiopharm GmbH (ratiopharm) olivat saaneet Suomessa myyntiluvat lääkkeille, joiden vaikuttava aine oli sama kuin Casodexissa.
AstraZeneca oli nostanut turvaamistoimea koskevan kanteen käräjäoikeudessa. Ratiopharmin käyttämä menetelmä todennäköisesti loukkaisi AstraZenecan kannepatenttia. Menetelmät olivat olleet ekvivalentteja, sillä niissä oli ollut vain epäolennaisia eroja. Turvaamistoimen vaade-edellytys oli täyttynyt. Ratiopharmin lääkkeet oli tuotu markkinoille (2006), joten myös vaara oikeudenloukkauksesta oli ollut olemassa (vaara-edellytys). AstraZenecalle olisi aiheutunut huomattavaa haittaa turvaamistoimen määräämättä jättämisestä. Ratiopharmille ei sen sijaan olisi ollut merkittävää haittaa turvaamistoimen määräämisestä.
Ratiopharm kiisti vaara- ja vaade-edellytyksen täyttymisen ja lisäsi, että sille olisi aiheutunut kohtuutonta haittaa turvaamistoimen määräämisestä. Sen käyttämä , Synthon B.V:n -yrityksen kehittämä, valmistusmenetelmä oli suojattu yhdysvaltalaisella patentilla. Menetelmä oli olennaisesti eronnut kannepatentin menetelmästä. Menetelmien ekvivalenttisuus ei ollut ollut alan keskivertoammattilaiselle selvää. Ratiopharm oli myös viitannut olennaisilta osin samanlaiseen turvaamistoimioikeudenkäyntiin ja AstraZenecan ja Avansor Pharma Oy:n välillä. Tapauksessa KäO oli jättänyt turvaamistoimen määräämättä. Myöhemmin myös hovioikeus oli ollut samalla kannalla. (ks. linkki tapaukseen alla).
KäO katsoi, että turvaamistoimen myöntämisestä olisi ollut enemmän haittaa ratiopharmille, kuin sen myöntämättä jättämisestä AstraZenecalle. Vaara-edellytys oli täyttynyt sillä, että lääkkeet oli tuotu markkinoille. Vaade-edellytyksen täyttyminen sen sijaan oli jäänyt epäselväksi.
Näillä perusteilla KäO oli hylännyt kanteen.
AstraZeneca valitti hovioikeuteen ja toisti aiemmin lausumansa. Lisäksi se esitti uutta näyttöä menetelmien ekvivalenttisuudesta. Ratiopharm toisti aiemmat perustelunsa.
HO:n mielestä kannepatentin loukkaus jäi epäselväksi, vaikka valituksessa esitetty uusi aineisto otettiinkin huomioon. KäO:n näkemyksestä poiketen, HO arvioi AstraZenecalle aiheutuvan haitan olevan suurempi kuin haitta ratiopharmille. Turvaamistoimen myöntämisestä aiheutuva haitta ratiopharmille olisi kuitenkin ollut turvattavaan etuun nähden kohtuuton. HO:n jäsenen eriävän mielipiteen mukaan yrityksille mahdollisesti aiheutuvat haitat eivät olisi olennaisesti suuruudeltaan poikenneet toisistaan. Hän kuitenkin päätyi samaan lopputulokseen kuin enemmistö, sillä turvaamistoimen vaade-edellytyksen täyttyminen oli jäänyt epäselväksi.
HO pysytti KäO:n päätöksen.
Tiivistelmä 19.6.2008 / tt