-verkkolehtiPatentti- ja rekisterihallitus (PRH) oli hyväksynyt patenttilain 1 ja 2 §:n nojalla EWM Technology Ltd Oy:n (EWM) patenttihakemuksen nro 912531, joka koski keksintöä ”Menetelmä paperikoneen tai vastaavan telojen poistamiseksi tai paikalleen asentamiseksi”. Valmet Corporation oli tehnyt väitteen patenttihakemusta vastaan, mutta PRH oli katsonut, ettei väitteessä mainittuja seikkoja voitu pitää uutuudenesteenä patenttihakemuksessa tarkoitetulle keksinnölle.
Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta hyväksyi Valmet Corporationin valituksen, kumosi PRH:n asiaa koskevan päätöksen, sekä hylkäsi EWM:n patenttihakemuksen. Päätöksensä perusteluissa valituslautakunta katsoi, että asiassa esitetty valittajan toimittamassa paperikoneessa käytetty menetelmä oli asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen hakemispäivää. Valituslautakunnan mukaan hakemuksen mukainen ratkaisu erosi tunnetusta menetelmästä ainoastaan tukirakenteensa osalta ja tukirakenteen valinnalla ei ollut olennaista merkitystä kokonaisuuden kannalta. Tukirakenteeseen ei katsottu voivan sisältyä patentoitavuudelta vaadittavaa keksinnöllisyyttä. Valituslautakunnan mukaan hakemuksen mukainen menetelmä ei eronnut olennaisesti siitä mikä oli tullut aiemmin tunnetuksi.
Kokkolan Laatuteräs Ky, A kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä ja keksijänä, sekä EWM olivat vaatineet, että korkein hallinto-oikeus (KHO) purkaa ja kumoaa valituslautakunnan päätökset. Hakijat olivat vaatineet valituslautakunnan päätöksen purkamista hallintolainkäyttölain 63 §:n purkuperusteilla (menettelyvirhe, erehdys, uusi selvitys). Valituslautakunta oli katsonut antamassaan lausunnossa, ettei päätöksen purkamiselle ollut esitetty perusteita. Valituslautakunta oli katsonut päätöksensä perustuneen siihen, että esillä olevan keksinnön mukainen menetelmä ei eronnut olennaisesti aikaisemmin tunnetuksi tulleesta tekniikasta.
KHO hylkäsi kaikki hakijoiden vaatimukset asiassa. KHO katsoi ensinnäkin, että Kokkolan Laatuteräs Ky:llä ja A:lla ei ollut puhevaltaa asiassa. Perusteluissaan KHO totesi, ettei asiassa ollut tullut ilmi, että päätöksellä olisi sellaista välitöntä vaikutusta edellä mainittujen oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun, jonka perusteella heillä voitaisiin katsoa olevan puhevaltaa asiassa. KHO hylkäsi myös vaatimuksen suullisen käsittelyn järjestämisestä, sillä se katsoi, ettei asiassa mainittujen todistusten todistusvoiman arvioinnilla ollut ratkaisevaa merkitystä päätöksen lopputuloksen kannalta.
KHO katsoi myös, ettei asian käsittelyssä ollut tapahtunut hallintolainkäyttölain 63 §:n tarkoittamia virheitä, joiden nojalla valituslautakunnan päätös olisi voitu purkaa.
Tiivistelmä 21.2.2012/hkm