Markkinaoikeus oli määrännyt päätöksellään DNA Oyj:n selvittämään ja luovuttamaan Copyright Management Services Ltd:lle (CMS) teleliittymien tilaajien ja käyttäjien yhteystiedot, joita CMS oli vaatinut tekijänoikeuslain 60 a §:n nojalla. Markkinaoikeus oli lisäksi päätöksessään todennut, että CMS oli sitoutunut olemaan luovuttamatta annettavia tietoja Euroopan talousalueen ulkopuolelle ja että CMS sai käyttää sille luovutettavia yhteystietoja ainoastaan selvittäessään ja esittäessään kysymyksessä oleviin elokuviin kohdistuvia tekijänoikeuksiinsa ja Suomen tekijänoikeuslakiin perustuvia vaatimuksia Suomessa. Ratkaisunsa perusteluissa markkinaoikeus oli todennut, että elokuvateosten jakelijoina voi olla myös sellaisia käyttäjiä tai tilaajia, joiden tietoja koskee tietoyhteiskuntakaaren 157 §:ssä säädetty säilytysvelvollisuus.
DNA valitti asiasta KKO:lle ja vaati markkinaoikeuden päätöksen kumoamista siltä osin kuin siinä ei ole rajattu tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n nojalla säilytettäviä tietoja luovutusvelvollisuuden ulkopuolelle. DNA vetosi valituksessaan käsityksensä tueksi myös uusiin asiakirjatodisteisiin.
KKO:ssa asiassa oli kysymys siitä, voiko DNA esittää vaatimuksensa ja sen tueksi esittämänsä perusteet ja todisteet ensimmäistä kertaa vasta KKO:ssa ja jos voi, oliko niiden johdosta markkinaoikeuden päätöstä muutettava niin, että tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n nojalla säilytettävät tiedot rajataan luovutusvelvollisuuden ulkopuolelle.
KKO viittasi aiempaan ratkaisuunsa KKO 2017:85, jossa oli otettu kantaa tässäkin asiassa esitettyihin oikeuskysymyksiin. Ratkaisusta ilmenevän oikeusohjeen mukaan asiassa ei ollut estettä ottaa huomioon DNA:n valituksessaan esittämiä seikkoja ja asiakirjatodisteita. Ratkaisussa todettiin, että sellaiset yhteystiedot, joita DNA säilytti tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n perusteella pelkästään viranomaistarpeita varten, oli rajattava tekijänoikeuslain 60 a §:n nojalla annetun luovuttamismääräyksen ulkopuolelle. Tällaista rajausta ei oltu markkinaoikeuden päätöslauselmassa tehty. Näin ollen päätöslauselmaa tuli KKO:n mukaan tältä osin muuttaa. DNA määrättiin selvittämään ja antamaan CMS:lle markkinaoikeuden päätöksen liitteestä ilmenevien teleliittymien käyttäjien ja tilaajien yhteystiedot, ei kuitenkaan siltä osin, kuin DNA Oyj säilytti mainittuja yhteystietoja pelkästään viranomaistarpeita varten tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n nojalla.
Muilta osin markkinaoikeuden päätöstä ei muutettu.